Ponitytön onnenpäivä

Rolf sai yhdeltä ratsastajaltaan lahjaksi näin hienot suitset :).

Niitä piti kuvata joka suunnasta, kun on nätit.

Rolf tosin oli hiukan epäluuloinen sen suhteen, mitä tapahtuu. Onhan se nyt outoa, kun jätetään vain seisomaan ja ihminen pyörii ympärillä kummallisissa asennoissa jonkun mustan muovinpalan kanssa ja koukistelee hiukan polviaan ja on kummallisissa asennoissa. Ja hänen pitäisi siis kai vain seistä tässä, eikä reagoida muuten. Kummallista…

Näihin suitsiin viritin käyttöön jokunen vuosi sitten ostamani suoran kuolaimen, joka on lojunut käyttämättömänä parin kokeilun jälkeen. Innostuin asiasta uudelleen, kun luin, että suora kuolain voi olla hyvä matalakitalakiselle hevoselle. Rolfilla on eläinlääkärin mukaan matala kitalaki. Rolfilla on toisissa suitsissa käytössä oliivikolmipala, joka on ollut sille mielestäni ihan suht sopiva, oliivi on ollut Rolfille parempi noissa kolmipaloissa, kuin liikkuvarenkainen kuolain. Lisäksi minulla on hackamore viritettynä yksiin suitsiin, sillä menen satunnaisesti, niin Rolf saa välillä olla myös ilman kuolaimia. Tosin jotkut muut kuolaimettomat suitset taitaisivat olla hevosystävällisemmät kuin hackamoret, mutta ihan mielenkiintoista niilläkin on välillä ratsastaa. Niillä tosin menen vain lähinurkissa, sillä mielestäni maastossa autojen seassa ratsastettaessa kuolaimet ja turparemmi ovat ihan turvallisuustekijä. On sitten ne hallintavälineet mukana, jos tulee joku tilanne, vaikka ponilla voisikin ratsastaa riimulla, sitäkin olen kokeillut ja silläkin voi ratsastaa ihan kelpoja voltteja. Joka tapauksessa on nyt kiva, kun käytössä on useammat suitset, niin voi niitä vaihtaa välillä, mikä on hevoselle hyvä, mikäli jotkut suitset sattuukin aiheuttamaan jotain vaurioita suuhun, niin on sitten niillä mahdollisuus parantua, kun paine on eri kohdassa eri ratsastuskerroilla.

Niille, joita kiinnostaa, lisää aiheesta löytyy esimerkiksi täältä http://kiaherold.blogspot.fi/2013/03/kuolaimien-aiheuttamat-suuhaavat.html

Sitten takaisin ponin selkään…

Eilen oli muutenkin hyvä ratsastus. Tehtiin puolentoista tunnin kiva lenkki ja Rolf oli mukava ja kantoi itsensä hyvin. Sääkin suosi, vaikka vähän meinasi sataa lopussa, mutta se oli niin pientä, ettei haitannut. Olin vain niin onnellinen oman hevoseni selässä. The happy rider 🙂

Maailmaa on mukava katsella ratsailta.

-Marra