Kylläpäs sitä on tälle päivälle sattunutkin monta merkkipäivää samalle päivälle 😉 Elämäni ensimmäisen blogikirjoitukseni kirjoittelin tasan vuosi sitten Ystävänpäivänä. Kirjoitettavaa ja kuvattavaa on riittänyt paljon enemmän, kuin olisin osannut kuvitella. Blogia aloittaessani mielessäni oli muutama aihe, mistä kirjoittaa. Pohdin kuitenkin aluksi, miten juttua riittää ja mistä ihmeestä keksin kirjoitettavaa. Sitä ei ole juuri tarvinnut alun jälkeen miettiä, vaan juttua on tullut hyvin luonnostaan, samoin kuvattavaa, jolle jutun voi perustaa. Lisäksi olen ansiokkaasti koukuttunut blogistaniaan ja löytänyt monta lukemisen arvoista blogia, joista minulla ei ollut vielä aloittaessani aavistustakaan.
Kuva tuossa ylhäällä kuvastaa ajatuksiani kaikista näistä kolmesta tämän päivän juhlanaiheista. Vaaleanpunaista sisältävä sydän sopii perinteiseen Valentine’s Dayhin ja ajatuksiini järjestää joku pieni yllätys omalle ”Valentinelleni”. Sydän sopii myös Ystävänpäivään mainiosti ja haluankin sen myötä lähettää terveiset kaikille läheisille ja kaukaisille ystävilleni, joihin yhteydenpito on usein vähäisempää, kuin haluaisin, arjen imaistessa kaiken ajan ja voimat. Mutta hyvää Ystävänpäivää toivotan siis kaikille teille, niin live-elämän ystäville kuin blogistanian kautta tuntemilleni henkilöille 🙂 Edellä mainittujen lisäksi sydän kuvastaa myös Marrastheticsin syntymäpäivää, sillä sydämeltänihän minä näitä asioita kirjoittelen. Tietenkin blogi on vain pintaraapaisu ja omalla kohdallani ehkä aika pinnallinenkin puoli elämästäni, eikä tarkoitukseni ole kertoa täällä kaikkea itsestäni tai tilittää jokaista henkilökohtaista asiaani. Kuitenkin jokainen kirjoitus tuo esiin jotain, mitä minulla on sydämelläni ja mikä on minulle tärkeää. Siksi siis tuo sydänkoruni kuvaa mielestäni tätä päivää oikein hyvin.
Pitipä myös leikkimäni kunnon lifestyle-bloggeria ja tarkoitukseni oli väsätä kakku Marrastheticsin synttäreiden kunniaksi ja läväyttää keskelle seisomaan yksi näistä ihanista kakkukynttilöistä, joita äitini lähetti kaappejaan siivotessaan minulle. No, ”yllättäen” en saanut moista kakkua aikaiseksi. Elämäni kun ei ole tällä hetkellä mitään slow lifea, niin huomasin taas tänään olevani keskellä 19 päivän työputkea. Minulla piti olla ensi sunnuntaina vapaapäivä, mutta enhän mitenkään voinut vastustaa yhdeksän tunnin tuplapalkkavuoroa, kun sitä tarjottiin… Joten tämän hetkisestä työputkesta on tällä hetkellä takana 11 päivää töitä ja edessä vielä kahdeksan. Sitten onkin koko viikonloppu vapaa, luksusta 🙂 Mutta siis, ei tässä paljon kakkuja leivota, eikä mitään muutakaan tehdä. Osa työpäivistäni on tuplapäiviä, niinä muina päivinä vapaa-aika meneekin sitten koiran, hevosen, kotihommien, päiväunien, töistä toipumisen tai joskus jopa jonkun kaverin näkemisen parissa. Niin mitenkään en tässä voi ehtiä leipoa mitään kakkuja, kun on NIIIIIN kiire. (Ei kerrota kenellekään, että blogistaniassa notkumiseen menee iltaisin niin paljon aikaa, että siinä ajassa leipoisin parikin kakkua joka ilta…..)
Tällaisin miettein merkkipäivänä,
Marra
Mielettömän paljon onnea ja oikein hyvää syntymäpäivää, unohtamatta sitä että blogisis täyttää vuoden!
Ystävänpäivästä en niinkään perusta – olkoonkin että on kaunis ajatus – koska se päivän ympärillä pyörivä kaupallisuus on jos ei nyt raiskannut niin ainakin pilannut koko ajatuksen, vähään samaan tapaan kuten joulukin on menty ryssimään. Saatan kuulostaa katkeralta tai kyyniseltä ihmiseltä mutta mielestäni en ole, tykkään vaan että asiat ovat aitoja ilman mitään kaupallisuutta/markkinahumua.
Blogsphere on hieno paikka ja mun mielestä ihmisten pitäisi etsiä enemmän blogeja, eikä tyytyä niihin jotka silloin tällöin liittyvät lukijoiksi. Eipä sitä tässäkään kommentoitaisi (kiitos sinun) jos kaikki kyhjöttäisivät ”kotiblogissaan” 😀
Vielä kerran – oikein hyvää päivää onnittelujen kera! ❤
Kiitos onnitteluista 🙂
Mä tykkään ystävänpäivästä ja joulusta myös. Niitä voi viettää myös ilman turhaa kaupallisuutta, mistä en itsekään pidä, mutta en anna sen estää mun joulun ym viettoa 🙂
Onnittelut! En mäkään koskaan kuvitellu kirjottavani jotain, saati et niit kirjotuksii pääsis ihmiset lukeen. Ei ei, mut kylläkin joo.
Kiitos! Joo, ei sitä aina uskois, mitä rupeaa tekeen. Mun bloggaus oli varmaan melkoinen yllätys joillekin kavereillekin, koska mä en ole edes Facebookissa ja muutenkin oon tarkka yksityisyydestäni ja sit aloinkin pitään ihan julkista blogia. Mutta kivaa on ollut ja juttu jatkuu… 🙂
Hyvää 1-vuotispäivää blogille ja myös hyvää ystävänpäivää!
Sama juttu, en kuvitellut itse kirjoittvani blogia, enkä vieläkään kaikkein yksityisimpiä asioitani tietenkään siellä levittele, mutta niin vain on ollut mukavaa kirjoitta ja oikein mukavaa saada kommentteja! Naamakirjaan en todelakaan mene, virtuaalielämää en jaksaisi.
Hyvää jatkoa sekä blogille että sinulle! Ja ei, ei niitä tunteja lasketa kun blogistaniassa kulkee, ne vain on:-)
Kiitos toivotteluista sinullekin! 🙂
Sunkin blogiin olen niin koukuttunut, että siellä käyn yleensä ekana, vaikka en olisi sitäkään ensi laskeutumisella vielä uskonut 🙂
Onnea minultakin! En tosin itse vieläkään halua bloggailla, mutta meneehän sen näinkin – kommentteja toisten blogeihin lykäten 🙂 Niin ja naamakirjakin on täysin valloittamatta, että aika rajoittunut olen. Piipahdan sitten missä milloinkin putkahdan näkösälle – blogiasi olen lukenut jo jonkin aikaa…
Kiitos kommentistasi Tita! Kiva, kun tulit näkyväksi täälläkin, on aina hauska saada näkymättömille lukijoille jonkinlainen identiteetti. Mulla onkin jo pitkä kokemus sun kommenttien lukemisesta, heh 🙂