Koska meikäläisen päähän ei tällä hetkellä kovin paljoa muuta mahdu, kuin porsasinnostusta, niin tämäkin postaus jatkaa eläinteemaa. Tosin tänne pääsivät sitten muutkin elukat esiintymään. Ensimmäisenä Rohmu, jolla on hienoakin hienompi uusi turparemmi. Katsokaa nyt, kuinka hienon on tuttava tehnyt. On kuulkaa ihan Rohmun violetin teemavärin mukainen palmikko tuossa hihnassa. Toiset ne osaa, rispektit nahkatyöntaitajille 🙂
Ja sitten vuoroon pääsee Masa. Koirista parhain. Taidan olla hiukan puolueellinen. Mutta Masa on uskollinen koira, niin kuin kunnon collien kuuluukin 🙂
Ja viimeisimpinä Alli ja Alma, joiden mielestä porkkananpalojen etsintä on mukava leikki.
Että voi kuulkaa ihminen innostua pienistä sioista! Vaikka kai nekin alkavat jossain kohtaa tuntua arkisilta, mutta vielä on kaikki uutta ja ihmeellistä, ennen kaikkea ihanaa 🙂
-Marra
Onko hevonen ottanut selfien?
Joo sillä on piileviä kykyjä 😀
Onpa hieno remmi, kauniin värinen. Meillä muuten kävi yhtenä talvena orava aina lintujen ruokia ryöväämässä, se nimettiin Rohmuksi. Onkohan samoja tapoja? 🙂
Masa on jotenkin niin linssiludetta, yrittää näyttää, että ei kiinnosta toi kuvaaminen:)
Possut on hauskoja, niitähän voisi seurata tuntitolkulla, aivan kuin minä välillä katselen siilien touhuja. 🙂
Ei Rolfista ihan tyhjän takia vääntynyt Rohmu 😉
Possuja vois todellakin seurata tuntitolkulla. Sikahauskoja otuksia 🙂
Loistokokemukset possuista, vikka ne nyt olikin villiversioita, mutta silti. Ymmärrän hyvin sun Onnen!!!
Nykypossuihin on muuten risteytetty aika paljon villisikaakin, kun kuulemma 10 vuotta sitten alkoi olla niin sukurutsaita Suomen possut, niin nykyinen kanta sisältää sitten aika paljon villisioilla korjattua kantaa. Mut possut on kivoja, oli mitä lajia oli 🙂