Jotain kuitenkin

Tämän vuoden sato ei ollut läheskään niin hyvä, kuin viime vuonna, mutta onneksi jotain pientä sentään kuitenkin kasvoi.

oma_keräkaali
Elämäni ensimmäinen itse kasvatettu keräkaali. Oi onnea 🙂 🙂 🙂

Moskvits
Moskvits-tomaatti.Tätä kasvatin nyt ensimmäistä kertaa ja pidin siitä, että varsi on vahva ja koko kasvi elinvoimaisen oloinen. Maistamaan en ole vielä päässyt, mutta ehkä sekin aika vielä koittaa…

moneymaker
Money Makeriin voi aina luottaa, tänäkin vuonna näistä useampi osoittautui toimivaksi ja kylmät ajat kestäväksi 🙂 Siksi lie kai nimensäkin saanut…

Alaska
Alaska. Tulee ehdottomasti olemaan ensi vuodenkin kasvatuslistalla.

kurkku
Kaikki kurkkuni kuolivat kylmyyteen alkukesästä. Tämä on myöhemmin istutettua satsia, on siitä pari kurkkua saatu, mutta eipä ne oikein kunnolla kerenneet. Viime vuonna kurkkuja tuli paljon, nyt ihan pari…

californian_wonder
Californian Wonder. Tästä tulee vielä punainen paprika. Viime vuonna nämä olivat tosi maukkaita. Saa nähdä miten on tämän vuoden maun laita.

Näiden lisäksi satoa tuli perunoista, herneistä, ruohosipulista, salaateista yms. Vaikkakin tomaattien ja kurkkujen määrät hävisivät viime vuodelle 6-0, niin olipahan opettavainen kasvatusvuosi tämäkin. Ja lisäksi tein päätöksiä joidenkin tomaattilajikkeiden suhteen, joita jätän jatkossa pois ja toisiin taas aion panostaa. Ja jatkan haaveilua omasta isosta ja kunnollisesta kasvihuoneesta. Semmoisesta esim. 50 metriä pitkästä… Sinne sitten kunnon kasvatuslaarit jne. Siitä saa ehkä vähän aikaa haaveilla, mutta pitäähän ihmisellä jotain tavoitteita olla 😉

-Marra

Mainokset
Kategoria(t): Viherpeukalointia Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Jotain kuitenkin

  1. rantakasvi sanoo:

    Komea kaali! Kaalin kasvatus on ollut aina vähän työlästä, kun otuksia on jos minkälaisia, jotka niistä tykkää. Mutta ruusukaali on helpompi. Tänä vuonna meillä oli vain muutama taimi ja ne onkin jo syöty.
    Ajattelin just tänään kirjoittaa noista MUN tomaateista.D

    • Marra sanoo:

      Joo, multakin söi joku pupu kaalintaimet. Yksi tai kaksi niistä kykeni ottamaan uuden alun pupun vierailun jälkeen, mutta istutin lisäksi uusia taimia, jotka suojasin alkuun hallaharsolla, ettei pupu niitä heti pääse hakemaan ja sittemmin kun oli pakko ottaa harso kasvun tieltä pois, ei pupu onneksi tullut uudestaan. Seuraavaksi iskivät sitten jotkut pikkutuholaiset, mutta sain kuin sainkin lopulta kaaleja.

      Ruusukaali voisikin olla kiva, pitääkin muistaa ensi vuonna.

      Tomaatit on hyvä aihe kirjoittaa 🙂

  2. Arttorius sanoo:

    Kas, kaali! Oma sato on parasta, oli pientä tai suurta ne määrät. Jotain ihmisen alkujuurta fiilis mikä tulee oman työn ja luonnon yhteistyöstä ja sen syömisestä. Onnistuminen ja mahdolliset epäonnistumisetkin tuo intoa ensi kaudelle.

    • Marra sanoo:

      Jep, sitä ei tajua, kuinka suurta iloa oma kasvattaminen ja sato antaa, ennen kuin itse kokeilee. Mäkin aloin alunperin kasvattaa vähän sillä meiningillä, että jos nyt tota yhtä lajin tomaattia, mitä ei kaupasta saa ja sitten huomasinkin, kuinka käsittämättömän onnellinen olen kädet mullassa tonkiessani ja kuinka uskomaton tunne on se, että oikeasti näistä mun kasvattamista rehuista tulee jopa ihan oikeita paprikoita 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s