Seuraavaksi nauta, kiitos!

ribs
Vähän isommat ribsit….

Nyt kun siat on saatu pakkaseen, voisi hiukan kertoilla tämän hetkisiä mietteitä oman sian kasvattamisesta. Sian pitämisen aloituskustannutkset maksoivat jonkin verran yli 500 euroa. Kahden sian ruokkiminen kesäkuun puolivälistä lokakuun loppuun maksoi noin 500 euroa kaikkineen (sis. sikojen hankintahinnan). Tosin meille kyllä jäi ohraa ensi vuodeksikin, että sikäli tuosta summasta pääsisi vähän vähentämäänkin. Ja loppupäässä ostimme aika kalliita perunoita ja muuta, jota ei paremmalla suunnittelulla tarvitsisi tehdä. Joka tapauksessa kahden possun pataan saattamiseen meiltä on mennyt kaverin kanssa yhteensä yli 1000 euroa rahaa. Joten kallista on itse kasvatettu liha. Tietysti pitää ottaa huomioon, että mikäli otamme sikoja ensi vuonna, aloituskustannuksia ei juurikaan tule, sillä viljamylly yms on nyt hankittuna. Ja osa ensi vuoden ruoastakin olisi jo valmiina. Joten mikäli mitään kummempia yllätyskustannuksia ei tulisi, sian kilohinta olisi ensi vuonna huomattavasti edullisempi.

Mutta… täytyy sanoa, että kyllä on isossakin siassa melko vähän lihaa. Luuta ja läskiä löytyy sitten senkin edestä… Niitä pelkästään lihaisia kohtia on lopulta melko vähän. Kinkut, lavat, ulkofileet, pienen pienet sisäfileet. Tuossa ovat oikeastaan ne kohdat, missä on ihan oikeaa lihaakin. Mielestäni se on aika vähän kaikkeen panostukseen nähden. Ja itse kun en ole mikään suuri läski-fani, niin joka välissä oleva läskikään ei niin paljon ilahduta.

Sen verran possua on jo eilen ja tänään maisteltu, että voin todeta, että ihan hyvää se liha on. Mutta mielestäni sitä lihaa on silti niin vähän yhdessä possussa, että olen yllättynyt. Iso ja lihava sika on täynnä suolia, sisäelimiä ja läskiä. Ei siinä pari pitkää ulkofilettä tilannetta pelasta. Tämän kokemuksen perusteella voisi todeta, että kyllä lihan pitäisi olla kaupassakin kallista. Jotta kauppaan saadaan paljon lihaa, tarvii teurastaa aika monta sikaa… Ja jos liha on kovin halpaa, voiko niiden tehotuotantosikojen olot olla mitenkään kovin hyviä. Mutta toisaalta tässä ymmärtää senkin, miksi sikoja on oltava paljon. Koska jos kasvattaisi ihan pelkästään itselleen sikoja, niitäkin saisi olla talven varalle useampi. Saati sitten, jos kasvattaisi lihaa elääkseen, pitäisi olla aika monta päätä kasvamassa. Ei mikään helppo yhtälö sinänsä. Mutta olen ehkä sitä mieltä, että kovin halpaa lihaa ei tarvitsisi ollakaan, syödään sitä lihaa sitten vaikka vähän harvemmin, mutta taataan hyvät olot sille lihalle, mitä syödään.

Tällä hetkellä fiilis on se, että seuraavaksi tekisi mieli kokeilla, millaista olisi kasvattaa oma nauta ja paljonko sieltä tulisi lihaa. Haluaisin nimittäin enemmän läskitöntä lihaa. Varmaa on tietysti se, että halvempaa se touhu ei ainakaan ole, nauta on kalliimpi hankittava kuin porsas ja se syö enempi ja sen riiputtaminenkin on haasteellisempaa jne jne. Mutta olisihan se oma naudanliha herkkua, vai mitä? 😉

No, sitä odotellessa koitan väkertää itse pekonia ja saahan noista läskisistä lihanpaloista luineen varmasti tehtyä monta maukasta keittoa…

-Marra

Mainokset
Kategoria(t): Possupölinää Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Seuraavaksi nauta, kiitos!

  1. Timo Lampi sanoo:

    Niin, ennen kesäsika sai mitä perheeltä jäi. No sianpottua tietysti, sitä kokoa mitä nykyään kaupunkilaisille syötetään. Mutta varmaan antoisa kokeilu. Mä oon ton kaiken nähny ja kokennu ekan kerran reilut nelkytä vuotta sitte, et silleen ei yllätä. Tosin sillon syötiin siasta sisäelimet, veri ja aivotkin. Herkullisia osia makkaraan tai alatoopiin. 🙂

    Todella hieno suoritus kahelta kaupunkilaisnaiselta.

    • Marra sanoo:

      Mä en tajua sitä, miten sika voi elää perheeltä jäävillä tähteillä, koska ei meiltä jää juurikaan tähteitä. Me kyllä syödään itse kaikki ruoat. Jos joskus kaksi perunaa vanhentuu tai joku kerma, niin se on sitten siinä, mutta ei sillä sika kyllä kasvais ollenkaan, kuolis varmaan pois… Niin ihmettelenpä vaan, miten entisaikaan jäi niitä tähteitä, kun eikös ennen ollut ns. tiukempaa kuin nykyaikana?

      Mulla on iso osa sisäelimistä pakkasessa, keuhkot, sydämet jne, mutta aion syöttää ne pienissä erissä koiralle, ei juuri itseä kiinnosta. Ja päät on tallessa kokonaan, korvat kuivatan koiralle ja kunhan kerkiän, keitän päät, vois sieltä itse ottaa poskilihat, loput koiralle. Verta ei haluttu kumpikaan kimppalainen ottaa, niin ne valui maahan. Mutta joo, aika hyvin kaikki muu tuli käyttöön (vaikka osa meneekin koiralle, mutta on sekin säästöä ostettavan koiranruoan määrässä) paitsi veri ja sitten ihan suolet ja mahalaukku. Olishan suolistakin voinut tehdä makkaraa, mun lihamyllyssä on makkarasuppilo kyllä, mutta ei löytynyt innokasta suolten huuhtelijaa tähän hätään…

      No, asuuhan toinen meistä sikakimppalaisista sentään maalla, ettei häntä nyt kaupunkilaiseksi voi ihan laskea, vaikkei nyt tietysti sitä ikäluokkaa olekaan, että olisi näitä hommia itse lapsuudessaan nähnyt, että uusia oli hänellekin.

      Mutta ite oon kyllä sanonut tänä viikonloppuna sikaa pilkkoessani miehelleni monta kertaa, että olisitko uskonut, silloin kun muhun tutustuit, että joudut mun kanssa tällaisiin hommiin 😀

      • Timo Lampi sanoo:

        Niin, jotenkin ne siat eleli, irrallaan. Kaippa ne(kin) kävi lähimettikössä hakemassa lisäevästä. Kasvisten kuoret ja tonkanhuuhteluvedet (mitä nykyään myydään ihmisille) ne meni kaikki, mutta vaikka kuinka koitan muistella, ei mieleen oo jäänny enempää. Enemmänhän mä lehmien kaa ja pelloilla olin…sillo ku olin.

        Mutta silti, mahtavan hieno homma tää siankasvatus.
        Joutaako kallo mulle vai onko muuta käyttöö?

        • Marra sanoo:

          Haluuksää oikeesti kallon? Voin mä sulle toisen kallon antaa, jos haluat 😀 En tosin vielä tiedä, koska ehdin keitellä sitä päätä, kun siihen mennee koko päivä…

  2. Heidi sanoo:

    Minä täällä taas, kiloutelija. Paljon tuli lihoista (luineen) painoa? Meillähän siis tuotetaan sitä karitsanlihaa ja yhdestä karitsasta koosta riippuen jää lihaa syötäväksi 18-25 kiloa.

    Ollaan haaveiltu näistä kesäpossuista jo monta vuotta. Nyt alkaa porukkaa olla ympärillä niin paljon innostunutta, että laskettiin, että pitäisi olla ainakin 10 sikaa, että kaikki halukkaat saisivat itselleen. Jos meille ne röhkivät pikkuhirmut joskus saapuu, niin saavat osakkaat osallistua kustannuksiin kaikki tasapuolisesti ja tulla muihinkin pikku hoitotoimenpiteisiin… Työ veitte tämän proggiksen astetta pidemmälle, myö ajateltiin kärrätä meidän tulevat siat sitten hamassa tulevaisuudessa teurastamolle ja siinä ohessa teettää niistä kaiken näköisiä herkullisia jalosteita…. Slurps. 😀

    • Marra sanoo:

      Meidän possut oli keskenään hyvin eri painoiset, vaaleanpunainen oli iso ja ruskea paljon pienempi. Isomman possun lihoista luineen jäi syötävää jopa lähemmäs 70 kg, pienemmästä possusta selkeästi vähemmän. Mutta tosiaan, painoissa on luut mukana ja ne näyttelee kuitenkin isoa osaa myös… Ja olen laskenut tähän mukaan myös ne osat, mitkä menee koiran ruoaksi, jotka ei kiinnosta itseä. Vähennetty siis lähinnä suolisto ja sisäelimet ja pää ja jotain muuta roipetta.

      Joo, kyllä mekin mietittiin rahtiteurastusta, mutta päädyttiin tekemään homma itse…

  3. rantakasvi sanoo:

    On kyllä komeat nuo ribsit!
    Onhan kumminkin aika paljon, kun 70 kg syötävää lihaa siitä toisesta possusta tuli.

    Vai nauta seuraavaksi, mites lammas tai parikin? Muutaman vuosi sitten tuttavalla tässä lähellä oli kaksi lammasta ja ne olivat kovia karkaamaan, niitä juostiin kiinni pitkin peltoja rantaniittyjä 🙂

    • Marra sanoo:

      Joo, isommasta possusta tuli ihan hyvin, pienemmästä vähemmän. Tosin kun tossa kilomäärässä on tosiaan mukana luut, niin eihän niissä niin paljoa syömistä ole kuitenkaan. Ehkä jos mulla olis kolme possua, niin niillä lihoilla vois pärjätä vuoden. Jos meinaisi olla lihan suhteen lähes omavarainen. Mutta mielenkiintoinen kokeilu kummiskin 🙂

      Lampaat on niin söpöjä, että enhän mä vois niitä teurastaa. Mun mielestä lampaat on ihan ylisöpöä väkeä, joten ellei ne olis jostain syystä ihan idioottimaisia käytökseltään, niin ne taitais jäädä hyvinkin henkiin. Ja niissähän vasta vähän lihaa onkin per lammas 😉

  4. Marjaana sanoo:

    Ääks ja kääks,

    mä hyppäsin edellisen ja tän postauksen ohi,

    sorry 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s