Ponin peräaukko ja muuta eläimellistä

poninperäaukko

Siinä teille, hevon perse 😉 (Ja sorry kaikille, jotka eivät olisi halunneet tätä nähdä ja pahaa aavistamatta laskeutuivat sivulle…) Joka tapauksessa, bongasin tällä viikolla ponin hännän alta ison hiertymän. Aikoinaan, kun heppa tuli minulle, sillä oli masu hiukan löysällä ehkä puolisen vuotta ja siitä minulle jäi tapa joka kerta tallilla käydessäni nostaa häntää ja kurkata mikä on tilanne. Siistiä on aina ollut, alun paskarantujen jäljiltä, mutta nyt poniparalla oli kohtalaisen kokoinen hiertymä perseessään. Miksi lie hinkannut ahteriaan johonkin, mutta nyt sitten vain rasvausta hoidoksi…

Juoksutin tällä viikolla heppaa yli kolmen vuoden tauon jälkeen liinassa! Äkkiä se aika menee, ihan huomaamatta vuodet vierii. Olen toki tänäkin aikana pyöritellyt sitä silloin tällöin (harvoin) riimunnarun kanssa maasta käsin jne, mutta liinassa juoksutus on jäänyt kokonaan. Kyllästyin siihen aikoinaan, kun ei ollut tallilla kenttää ja Rohmu on vähän sen tyylin hevonen, että päästessään juoksemaan liinan päähän isolle ympyrälle, se koittaa jossain kohtaa ottaa hatkat koko ympyrältä ja häipyä takavasemmalle. Pienemmällä ympyrällä se on paremmin händyssä, mutta kun sille antaa kunnolla tilaa juosta, vapaus alkaa houkuttaa. Ja siksi olisi jotenkin stressittömämpää juoksuttaa sitä kentällä tai muussa aidatussa paikassa, kuin ihan avarassa luonnossa.

Mutta tulipa sitten tämän viikon keskiviikko ja myrsky sekä mylväys. Minulla on kiireinen viikko meneillään, seitsemän päivää töitä tällä viikolla + vapaa-ajalla muuta ohjelmaa ja niinpä keskiviikko osoittautui ainoaksi päiväksi, kun ehdin tallille, joten heppailemaan oli pakko päästä, myrskytuulesta huolimatta. Koska oli myrsky, päätin kuitenkin jättää ratsastamatta, kun ajattelin, etten jaksa urheilla säpsyilevän ja pomppivan ponin kanssa. Keli oli sen mukainen, että pudonneita oksia oli tiellä ja poni hyppi karkuun tallin naapurissa kolisevia irrallisia kattopeltejä. Joten mikäpäs sen parempi päivä päättää juoksuttaa ponia kolmen vuoden tauon jälkeen ja tietenkin jälleen avarassa luonnossa 😀 Kentälle asti en jaksanut kävellä (käytetään naapuritallin kenttää), joten suunnistin mökin parkkipaikalle, joka on lähempänä. Ja ei kun juoksuttamaan, täytyyhän niitä violetteja kapsonia ja juoksutusliinaa joskus käyttää 😉 Tarkoituksena oli mennä molempiin suuntiin jonkun verran käyntiä ja ravia, sen verran, että saadaan taas ponin kanssa hommasta kiinni ja jäisi hyvä mieli, jos vaikka ottaisi tavaksi silloin tällöin taas juoksuttaakin ponia.

Käynti toimi ihan ok, ravissa ponin piti aluksi molempiin suuntiin hiukan laukkailla, esittää muutama pierupukki ja vasempaan kierrokseen myös yrittää kaksi kertaa näyttävää poistumista ympyrältä. Kyllä se siitä sitten asettui ravaamaan nätisti ja rauhassa. Lopuksi otettiin molempiin suuntiin lyhyet käynnit ja ravit, niin että kaikki menee koko ajan ok ja sitten kiitokset ja talutus kotiin. Hyvä suoritus ponilta, juoksutustauon jälkeen ja myrskyssä ja pimeässä pois kotipihalta ja ilman niitä aitoja. Ja ihan ok suoritus myös itseltäni, onnistuin psyykkaamaan itseni niin, että en hermostu, vaikka poni yrittäisi karata ympyrältä (mikä oli mielestäni ennen ihan superärsyttävää…) ja kun se sitten yritti, niin jatkoin vain ihan rauhassa eteenpäin ja luotin siihen, että se ei oikeasti lähde karkuun liina perässään, niin hyvinhän se poni siitä asettui sitten. Tarvii koittaa malttaa jättää ratsastus väliin vaikkapa kerran kuussa ja käydä juoksuttelemassa. Ihan jo vaihtelun ja ponin toimimisen eri tilanteissa takia.

Sen tosin tiedän edelleen, että mikäli ponilla on talvisaikana takana joku puolentoistakuukauden totaalinen loma, niin se ei tule pysymään siinä ympyrällä ilman aitoja ympärillä, silloin kun virtaa on superpaljon. Kerran olen kokeillut juoksuttaa ilman niitä aitoja suoraan loman jälkeen ja tuloksena oli viiden hehtaarin peltoa täpölaukkaa ympäri kiertävä poni, juoksutusliina perässään ja yksi kenkä siltä irtosi siinä rytäkässä. Että kyllä kannatti 😉 Annoin sen hetken sitten juosta ja sitten nappasin kiinni, kun oli pahimmat höyryt päästellyt. Harmi vain, ettei sitten voitu sillä sessiolla tehdä enää muuta, kun oli se kenkä irronnut. Joten jos poni on ollut totaalilomalla, meikäläisen on parasta mennä kentälle sitä juoksuttamaan, vaikkapa irtona ilman liinaa, se olisi fiksuinta. Ja sitten kun on siinä painanut tarpeeksi, niin sitten voisi liinallakin juoksutella. Ja sitten seuraavalla kertaa pitäisi mennä johonkin hyvään paikkaan ratsain laukkaamaan häntä suorana. Sen jälkeen poni olisikin taas oma itsensä, niin kuin ei olisi koskaan liikaa virtaa ollutkaan. Mutta joo, loman jälkeen on omat kuvionsa, mutta normiarkena poni saa luvan pysyä ympyrällä ilman aitojakin. Vaikka optimaalisinta toki olisi oma kenttä omassa pihassa, jossa saisi rauhassa harrastella, eikä tarvitsisi tuolla avarassa luonnossa joka kerta urheilla.

bestnap

Masakin on järjestellyt mielenkiintoisia tilanteita tällä viikolla. Tai ainakin yhden… Kuvassa muuten Masa nokosilla mamman saappaat tyynynään. Yritin hiipiä ottamaan siitä kuvan, jossa näkyisi, kuinka sillä on pää ”tyynyllä”, mutta tietenkin se nosti päätään, kun tulin lähelle. Höh. Mutta söpö se on noinkin ❤

Niin siihen tilanteeseen… Tulin eräänä iltana lenkiltä Masan kanssa ja pukkasin hissiin ykköskerroksesta jonkun naisen kanssa. Hississä oli jo valmiina kellarikerroksesta tulossa saunassa käynyt mies, vain pyyhe päällään. No, tämä mies sitten haisi tuoksui aivan suihkusaippualta ja siitäkös ne ongelmat alkoivat. Masalla on joku mieltymys pesuaineiden tuoksuun ja esimerkiksi koneesta tullut puhdas pyykki, joka tuoksuu haisee hiukan pesuaineelle, saa Masan yrittämään hinkata päätään ja kylkiään narulla roikkuvaan vielä märkään ja tuoksuvaan pyykkiin. Välillä sille on kotona sanottava, että noh noh, kun se haluaa hinkata kaikki karvansa meidän puhtaisiin lakanoihin. No, tämä hissimies siis tuoksui hyvinkin voimakkaasti suihkusaippualle ja niinpä Masa yritti kaikkensa päästä hinkkaamaan itseään häntä vasten. Vuoroin yritti nuuhkia häntä ja vuoroin hinkata itseään vasten. Olipa tosi kivaa :S Hiukan oli hankalaa, kun tuolla miehellä oli tosiaan vain pyyhe päällä ja koira ihan hulluna tuoksusta ja hississä kolme ihmistä ja yritä siinä sitten pitää pienessä tilassa koira irti siitä miehestä. No, onneksi hissimatkat ovat lyhyitä 😉 Ja toivottavasti miehen huumorintaju kesti, ei varmaan voinut ymmärtää, miksi koira hänestä niin innostui, ties miksikä vinokkaaksi luuli koiraa… 😀 Enkä ehtinyt selitellä, että ”tää tykkää noista pesuaineista”, kun keskityin koiran komentamiseen. No, toisaalta se on kyllä niinkin, että jokainen liikkuu kerrostalossa pelkkään pyyhkeeseen pukeutuneena ihan omalla riskillään 😉

Jeps, nyt meni eläinperäiseksi postaus. Saa nähdä mitä sitten taas ensi kerralla 😉

-Marra

Kategoria(t): Hevostelua, Koiruuksia Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

20 vastausta artikkeliin: Ponin peräaukko ja muuta eläimellistä

  1. rantakasvi sanoo:

    Meinas tulla kahvit näppikselle kun luin tota hissi-episodia 😀
    Mutta ihan vaan hevostietämystä lisätäkseni kysyn, mikä on pierupukki ?

    • Marra sanoo:

      Joo, varo vaan, ettei teillä ole mitään mielenkiintoisia tuoksuja, jos tullaan Masan kanssa kylään 😉

      Tiedätkö mikä on pukki? Siis hevonen pukittaa niin kuin rodeossa, eli vetää pään alas ja takajalat ylös. Ja pierupukki on yksinkertaisesti se, että samalla kun poni pukittaa, se pieree. Ihan tyypillistä käytöstä hevoselle 🙂

  2. Marjaana sanoo:

    Hmm, no voinpahan tämän jälkeen sanoa nähneeni hevonperseen ja ihan lähietäisyydeltä 😉

    Pyyhe ympärillä semijulkisissa paikoissa liikuskelevat miehet saavat varoa paitsi koiria myös kaksijalkaisia, sanon ma!

    • Helmi Nainen sanoo:

      Sama tuli mieleen, Sua sen miehen olis pitänyt kohta varoa, jos Masa olis tehnyt esityön 😉
      Eipä oo ennen tullut tuijotettua hevonpersettä 😀 Kannatti siis herätä tänäänkin!

      • Marra sanoo:

        No kun lähdin lenkille Masan kans, näin sen äijän tulevan kaljaostoksilta ja kun tulin lenkiltä, niin se äijä tuli saunasta. Sen kunniaksi on sanottava, että sillä ei ollut silti kaljamahaa, mutta muuten ei ollut oikein makuuni. Oli aika paljon mua lyhyempikin… Pyyhe pysyi ylhäällä, vaikka kyllä mua kieltämättä hiukan pelotti, että Masa saa sen putoamaan. Siitäkös olisi riemu ratkennut. Ja olihan siellä hississä se toinenkin nainen, ties vaikka se olis innostunut ;D

  3. outopaimen sanoo:

    Pakko kysyä tyhmänä maalaisena että mitä eroa liinalla juoksuttamisen ja riimunarun välillä? Ihan oikeesti, vaikka olen koko ikäni asunut synkimmässä korvessa mitä ajatella saattaa, niin meikäläiselle nuo molemmat edustavat täysin samaa asiaa, olkoonkin etten ole koskaan nähnyt ao. liinaa joten en edes tiedä miltä se näyttää :O

    Ja mitä taasen hissiepisodiin tulee, niin olihan se niin että Masa oli se jolla on addiktio suihkusaippuaisiin miehiin? 😀

    • Marra sanoo:

      Niillä on se ero, että riimunnaru on yleensä 1,8 metriä pitkä ja liina 8 metriä.

      Juu, Masalla on suihkusaippua-addiktio, ei mulla. Ei tässä talossa asuu enää katseltavia miehiä, kun ne jääkiekkoilijat muutti pois. Että ihan tylsää on nykyään…. 😉

  4. Sanna sanoo:

    Siinä se oliskin ollut, kun Masa olis hiertänyt sen äijän pyyheliinan lattialle 😛
    Ja kuva on hauska – harvoinpa tuollaista näkee 🙂 vaikka hevosia täällä riittääkin, niin siinä on aina häntä eessä.

    • Marra sanoo:

      Joo, olis ollut erittäin mielenkiintoinen tilanne, kun Masa olis saanut pyyheliinan pudotettua. Onneksi niin ei käynyt. Jokuhan saisi pian häirinnästä syytteen 😉

      En voinut vastustaa kiusausta lykätä hevonperseen kuvaa tohon alkuun 😀

  5. Timo Lampi sanoo:

    Aivan loistava alotus, etten sanois…

  6. Simpukka sanoo:

    Hah, hah, haa… Mulla oli myös vähää vaille, että ollut kahvit nenässä ja näppäimistöllä.
    En ollut enää muistanutkaan, että Suomessa on ”yleistä” hengailla kylpytakissa tai näköjään jopa pyyheliinassa hississä. Siinäpä sitä olisi taas miehelleni ihmettelemisen aihetta.

    • Marra sanoo:

      Joo, tää on täällä normi meininkiä, kun on toi yleinen sauna tuolla alakerrassa, niin ihmiset sitten matkustaa hissillä kotiinsa kylpytakissa ja joskus näköjään pelkässä pyyhkeessäkin. Tää oli kyllä eka pyyhemies, jonka oon nähnyt, mutta kyllä täällä naisetkin menee kylpytakissa. Paitsi minä, koska meillä ei ole saunavuoroa, kun se on joko oma sauna tai ei mitään…

  7. Satu sanoo:

    Voi sitä Masaa. 😀 Järjestipä sulle mukavan tilanteen. Mutta minkäs teet, jos toinen tykkää pesuaineiden hajusta. 🙂 Ja tuossa kuvassa on niin suloisen näköinen.

    Mä muuten hengaan kanssa saunaan kylpytakissa. Pyyhe ympärillä en sentään uskaltaisi, mutta kylpytakissa kyllä. Rukoilen aina mielessäni tosin, ettei vaan ketään osuisi samaan aikaan hissiin – ei sen kylpytakin takia vaan siksi, että on naama punainen ja just sellainen saunasta tulleen näköinen.

    Hevon perse on oikeastaan aika nätti. Vähän kuin kuivattu viikuna. ;-D

    • Marra sanoo:

      Ei sille voi mitään, että pesuaineen hajut viehättää Masaa… Harvemmin vaan niitä on hississä.

      Kyl mäkin varmaan menisin saunaan kylpytakissa, jos meillä olis se saunavuoro, mutta kun ei oo, niin ei tarvi mennä 🙂

      No eikö ookin nätti hevon perse? Musta Rohmulla on oikein hyvännäköinen perse, siis ilman tuota typerää hiertymää. Siisti ja nätti 😀

  8. Lokikirja sanoo:

    Luin ekaksi postauksesi kännyn kautta, mutta inhoan sieltä kommentointia, joten mun oli PAKKO nähdä TAAS toi kamala kuva tossa alussa. Siis ihan luonnollinen juttu, mutta inhoan katsoa tällaisiä kuvia, hupaisaa, toisaalta. Mun on myös vaikea saada sanotuksi sanoja kuten:p..se. Se ei onnistu. Mä sanon takapuoli :). En enää muistanutkaan, että olen tälläinen. Masan kuva on sulo, se tasoitti tämän postauksen, kiitos. Hauska tuo pyyhe-man hississä. Se taas ei minua hätkäyttäisi 🙂 . .. No problem.

    • Marra sanoo:

      Hauskaa, että olet tuollainen 🙂

      Mä sanon aina perse, yritin joskus nuorempana sanoa siistimmin takapuoli, mutta sittemmin oon ajatellut, että mitä vikaa siinä perseessä muka on 😉

      Mulle ei jotenkin tee tiukkaakaan katsella eläinten persettä tai mitä vain muutakaan osaa, mutta ihmisten vastaavat osat jotenkin ällöttää, että niitä en haluaisi jatkuvasti katsella. Siksi en olekaan päätynyt mihinkään hoitoalalle…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s