Pakko jakaa kanssanne muutama kuva, jotka sain itse tänään vastaanottaa 🙂 Tulin näistä niin hyvälle mielelle, etten malta olla tekemättä postausta vielä näin myöhään, vaikka herätä täytyy jo ennen viittä aamulla. On vain niin hienoa katsoa tyttöjen iloa. Varsinkin kun tie poninpalleron kanssa ei ole ollut uusille ratsastajille aina ihan yksinkertainen näin kylmien aikojen tullen ja ponin virran lisääntyessä, niin sitä suurempi ilo on katsella näitä onnellisen näköisiä hymyjä 🙂 Joten äidin luvalla, kuvia tyttöjen jouluiselta ratsastukselta 🙂
Tämähän on tuttu, tätä on mentävä moikkaamaan!
Jotenkin niin tyypillistä toimintaa ponilleni, pyrkiä ihmisten seuraan, vaikkapa sitten kesken laukan 😀 Toki poni laitettiin tämän jälkeen laukkaamaan uudestaan niin, että ei ollut sen asia päättää, ketä moikataan ja ketä ei, jahka ratsastaja sai naurunsa loppumaan tämän moikkauskeikan jäljiltä 🙂
Poni kysyy: Jos mä näytän kieltä, niin saanks mä sit mennä? Onhan täs jo poseerattu 😉
Anyway, meikäläisestä on ihanaa katsella kuinka ratsastaja näyttää niin iloiselta ja että ponini saa liikuntaa, kun itse en pääse paikalle. Ja vähemmästäkin tulee joulumieli, kun on noin hauskat jouluvermeet niin ponilla kuin ratsastajallakin.
Mutta vielä en toivota lukijoille hyvää joulua, sitä saatte hiukan vielä odottaa 😉
-Marra
Hieno poseeraus ponilla ja joulukoristekin päässä 🙂
Jep 🙂
No niin, nyt mä olen nähnyt kaiken: ponin persreiän ja tonttu”lakin” sen päässä. Wow!
Ihanaa joulun aikaa sulle Marra!
Hmm, no oletkos jo hiihtoratsastusta nähnyt? Siis, että hevonen vetää ja ihminen tulee suksilla perässä? 😉
Ihanaa joulun aikaa myös sulle!
Hyvä postaus koska kuvista välittyi se tekemisen riemu joka on kaiketi se kaiken a ja o noissa hevoshommissa.
Mä toivotan sulle jo nyt hyvää joulua koska mulla on joulupaimentamisen mode päällä 😀
Jepulis, ymmärsit mikä on homman juju näissä hevoshommissa 🙂
Kiitos ja samoin joulun toivotuksista 🙂
Ihanaa joulua sinulle Marra!
Samoin sulle 🙂