Kaksi vuotta bloggailua

Blogini täyttää tänään kaksi vuotta. Yksi asia tässä blogini syntymäpäivässä harmittaa, nimittäin se, että minä idiootti menin aloittamaan blogini Ystävänpäivänä. Minusta kun olisi kiva kirjoittaa joka vuosi sekä Marrastheticsin syntymäpäivästä, Ystävänpäivästä ja Valentine’s Daysta. Kolme ihan eri asiaa, mutta vaikea tunkea samaan postaukseen. Viime vuonna taisin yrittää, tänä vuonna en enää viitsi 😉

Minulla on muutenkin ehkä tavallisuudesta poikkeava suhtautuminen ns. tärkeisiin päivämääriin. Muistan, kun menimme aikoinaan mieheni kanssa kihloihin ja joku siinä sitten kysäisi, että onko kihlajaispäivä joku tietty merkityksellinen päivä ja minä olin, että ”ei, tykkään luoda uusia päiviä”. Ja sillä kannalla olen edelleenkin. En käsitä mitä hauskaa olisi yhdistää uusi merkityksellinen päivä johonkin jo ennestään merkitykselliseen päivään. No, olisihan se varmaan säästöä, jos vaikkapa juhannus olisi niin kihlajais-, hää- kuin syntymäpäiväkin, mutta se ei ole meikäläisen juttu. Itse toivon, että niitä uusia juhlapäiviä syntyisi tasaisesti ympäri vuotta, niin olisi aina jotain juhlanaihetta, mitä odottaa 🙂 Tietysti aina niille ei voi mitään, joku aina syntyy jouluna tai vappuna, mutta niihin päiviin, mihin voin vaikuttaa, haluan vaikuttaa niin, että syntyy uusia merkkipäiviä ja näin ollen lisää piristyksiä vuoden varrelle 🙂 Piristystä ei ole koskaan liikaa, varsinkaan näin harmaassa maassa.

Joten en käsitä, miten minulle on voinut käydä tällainen moka, että blogi alkoi Ystävänpäivänä. Varmaankin siksi, että ehkä en koskaan edes ajatellut, että bloggaisin edes vuotta. Taisin ajatella kyllästyväni tähän puolessa vuodessa ja lopettavani seuraavaan syksyyn mennessä, ellei jotain mullistavaa tapahdu. No, mitään mullistavaa ei ole tänä aikana tapahtunut, mutta blogi on jatkunut ja hyvä niin. Olen ehkä turhankin pahassa koukussa niin oman blogin kirjoittamiseen kuin etenkin toisten blogien lukemiseen, mutta se on mielestäni sen arvoista.

Blogi on antanut minulle paljon ja muokannut minua myös ihmisenä sekä lisäksi muuttanut joitakin toimintatapojani. Alla tästä hiukan viitteitä kuvien kera. Vaikutukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä, vaan siinä järjestyksessä, missä tarvitsemani kuvat tulevat koneella vastaan. Eikä tässä ole mainittu kaikkia blogin kautta elämääni tulleita juttuja, sillä pitäähän jotain jättää seuraaviinkin kirjoituksiin 😉

sininen_discopallo

Olen saanut/ostanut/vaihtanut tavaroita. Olen siis voittanut blogiarvonnassa, ostanut mm. kuvan korvikset ja muitakin juttuja, olen vaihtanut erinäisiä hyödykkeitä. Kätevää ja ihanaa! Ja myös mahdollisuus saada käsiinsä uniikkeja juttuja, mitä ei kaupoissa myydä. Eikä sovi unohtaa sitä, millaista euforiaa on saada aitoa imellettyä perunalaatikkoa vaihtokaupalla. Slurps! (Lisäksi olen huomannut, että aknearvet näkyvät jopa kännykkäkuvissa, höh!)

vessaselfie1

vessaselfie2

vessaselfie3

vessaselfie4

Olen ottanut itsestäni monen monta typerääkin typerämpää vessaselfietä eri vessoissa 😀 Ennen blogin aloittamista en ollut ottanut yhtä ainuttakaan selfietä ikinä (kun en ole facebookissa tai instagramissa tms), eikä olisi tullut mieleenkään, että joku päivä alan sellaisia ottaa ja vieläpä wc-tiloissa. No, elämä se vaan yllättää! 😉 On näissä selfieissä (ja niissä kuvissa toki myös, mitä nykyään pyydän vaikkapa mieheni ottamaan) se hyvä puoli, että jääpähän itselle muistoja, miltä näytti jonain vuonna tai millainen tukka oli. Nimittäin minulla ei ole läheskään kaikista hiusväreistäni ollenkaan kuvia, sillä itsen kuvaaminen jäi tasan siihen, kun koulukuvat aikoinaan loppuivat ja alkoi taas näin blogin myötä. Niiltä pitkiltä vuosilta siinä välissä on vain satunnaisia kuvia joistakin juhlista tai muista erikoistilanteista, mutta välillä on saattanut mennä parikin vuotta ilman yhtään kuvaa itsestäni. Yhden kerran muistan ajalta ennen blogia, kun olin menossa kampaajalle ja pyysin miestäni ottamaan hiuksistani kuvan selkäpuolelta, jotta jäisi kuva, että tällainenkin tukka oli, ennen kuin olin menossa seuraavana päivänä sen muuttamaan toisenlaiseksi. Joten on tässä itsen kuvaamisessa se hyvä puoli, että jääpä sitten arkistoon, millainen olinkaan silloin joskus… 😉 (Lisäksi olen huomannut, että minulla on joissakin kuvissa tapana nostaa vasenta kulmakarvaa jonnekin tosi korkealle. Ainakin toivon, että se ei ole koko aikaa noin…)

kirjoitan

Olen pohtinut elämää parissa postauksessa myös hiukan pintaa syvemmältä, vaikkei se blogin alkuperäinen tarkoitus ollutkaan. Luulen myös, että sellaisia postauksia tulee jatkossakin, sen mukaan, kun minusta tuntuu, että joku asia on nyt vain saatava ulos sisältäni. Tuollaisesta pohdiskelupostauksesta olen myös saanut kerran sellaisen palautteen live-elämässä, että pelkästään sen takia tämä blogi olisi kannattanut perustaa. Joskus kannattaa näköjään ottaa riski, vaikka pelkäisi saavansa kuraa niskaansa, mutta voikin saada tietää jotain, mitä muuten ei olisi ehkä koskaan kuullut eikä varsinkaan voinut itse arvata.

Minä olen siis saanut blogilta paljon ja olen erittäin tyytyväinen, että sen perustin ja olen sitä jaksanut kirjoittaa. Elämään on tullut uusia vivahteita ja hyviä sellaisia. Vaikka silloin tällöin iskeekin pieni pakokauhu ja tuntuu, että on jakanut ihan liikaa kaikkea netissä ja tekisi mieli poistaa koko blogi. Toistaiseksi koen kuitenkin olevani niin hyvin plussan puolella, että täällä pysytään. Tulevaisuudesta en tiedä, sen näyttää vain aika, mutta fiiliksellä mennään tämän bloggailun suhteen 🙂 Ja kun olen itse saanut paljon tältä touhulta, niin toivon, että te lukijatkin kokisitte saavanne jotain minulta, sillä muutenhan olisin vain pahainen verenimijä 😉

Oli miten oli, blogi kaksi vuotta eikä suotta!

-Marra

Mainokset
Kategoria(t): Blogista itsestään Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

22 vastausta artikkeliin: Kaksi vuotta bloggailua

  1. rantakasvi sanoo:

    Onnea 2-vuotiaalle blogille! Olen oikein iloinen, että perustit aikoinaan blogin.

    Tomaatteja ja joulua odotellessa 😀 😀

    • Marra sanoo:

      Kiitos, niin minäkin.

      Paprikoita ja chilejä oon jo pistänyt kasvamaan, tomaatit odottaa vielä kylvöä. Ajattelin kokeilla niiden kanssa kuukalenterin päivää eli 22.-23.2. olis ensimmäiset kylvöpäivät. Vielä kun keksis mitä kaikkia lajikkeita pistäis, kun kaikkia en voi mitenkään laittaa, kun niitä on niin liikaa…..

  2. Ninka sanoo:

    Onnea vaan ja toivottavasti jatkoa piisaa! Tämä on siitä mielenkiintoinen blogi, että itse hyvin negatiivisessä mielessä urbanisoituneena elukkana pääsee tutustumaan niin heppoihin, possuihin (:D) kuin ihanaan Masaankin, kun ei täällä kerrostalossa ole kuin kissan – tai kahden – mentävä kolo. Ja onhan tuo nyt tietyllä tavalla ihanne, että voisi asua maalla, ei tää kivikylässä elo ole ihmiselle tarkoitettu. 😛

    • Marra sanoo:

      Joo, itsekin kärvistelen täällä kerrostalossa, joka on meilläpä vielä niin ärsyttävän pieni kanikoppi, että ei tule mistään mitään. Mutta toisaalta, harrastan sopivasti kerman kuorintaa joka saralla, maaseudun hyvät puolet ilman niitä suuria vastuita marraskuisena aamuna ja toisaalta taas kaupunkiasumisen parhaat puolet kun kaikki on lähellä jne. Mutta, toivottavasti täältä kanikopista silti päästään pois ja pian. Vaikka helppoahan tää on 😉

  3. HelmiNainen sanoo:

    Onnea ja iloa jokaisesta asiasta, joita tänään juhlitaan!

    • Marra sanoo:

      Kiitos! Vaikka enpä ole tänään juhlinut mitään noista. Blogipostauksen ajastin valmiiksi viikolla ja ystävänpäivästä saati valentines dayn hötöstä ei ole tietoakaan. Päivä on sisältänyt töihin heräämistä klo 4:30 ja iltakin on täynnä velvollisuuksia. Mutta kyllä se tästä 😀

  4. Marjaana sanoo:

    Onnea Marra, ja hyvää ystävänpäivää samalla toivotuksella (itsepähän aloitit 😉

  5. Hun sanoo:

    Hyvää synttäriä blogille ja ystävänpäivää Marralle! Mullakin loistaa höttö poissaolollaan ku toi miehenrutjake on miehisissä metsätöissä moottorisahan kanssa riehumassa muualla eikä nähdä tänään ollenkaan. Tosin en tiä olisko sitä höttöö yhtään sen enempää vaikka olis miäs täälläki 😛

    • Marra sanoo:

      Ei meillä ainakaan oo, vaikka mies onki täällä. Tosin se kyllä ehdotti, että voitaishan mennä Arnoldsiin tai jotain, mutta mä ehdotin, että eikun syödään kotona jäätelöö ja omenahilloo ja siitä hillosta voi tehdä sydämen jätskin päälle, niin se on niin ku se valentines-osuus 😀 Tosin ei oo vielä ehditty sinne asti, mutta ehkä vielä tän vuorokauden puolella…

      Mä niin haluaisin moottorisahan, se olis tosi kiva! 🙂

      Niin ja hyvää ystävänpäivää sullekin! ❤

      • Hun sanoo:

        Nonni, kuulostaa hyvältä Valentinuksen juhlistamiselta 🙂 Mä vaan syön yksin lammaskeittoo ja ehkä kohta leivon toffeesuklaakeksejä ja voisin vaikka tehdä niistä sydämen muotoisia tän päivän kunniaks! Kauheita paineita aiheuttaa tällanen ystävänpäivä/Valentine’s ku pitäis varmaan jotain muutaki tehdä ku möllöttää yksin kotona 😛 No, onneks mulla on noi kissanriiviöt ainaki seuranani niin en ihan yksin oo 😀

        • Marra sanoo:

          Ei kannata ottaa paineita, mistään, ikinä 🙂

          Toffeesuklaakeksit kuulostaa tosi yliaktiiviselta 😉 Nimim. en koskaan leivo…

          • Hun sanoo:

            Ei kannatakaan, elämä on paljon onnellisempaa niin 🙂 Loppujen lopuks tää resepti ei oo kauheen monimutkainen ees, helppo ja nopee kun vaan sais aikaseks 🙂 Mä leipoisin mielelläni paljo enemmänki ku nykyään! http://www.kinuskikissa.fi/toffeesydamet/

            • Marra sanoo:

              Näytti noi toffeesydämet kuitenkin aika hifiltä 😉 Mä leivon vain silloin, kun on tulossa jotain ”kahvivieraita”. Eli hyvin harvoin 😀 Jälkiruokia sen sijaan tykkään tehdä ja ruokaa muuten, mutta leivonta on kyllä jäänyt ihan tyystin. Toisaalta ihan kyllä siksikin, että pyrin vähentämään vehnän käyttöä ja venhäjauhoja on vähän joka leipomuksessa. No, voishan ilmankin tehdä, mutta en ole jaksanut alkaa perehtyä mihinkään mantelijauhoihin yms. Miekkonen tekee just meille ite ruishampurilaisia, jee!! 🙂 Ja mä alan ommella uutta työhanskaa huomiseks…

  6. outopaimen sanoo:

    Onneksi olkoon 2 -vuotiaalle!

    Sulla on hyvä blogi koska sä omistat kirjoittamisen lahjan ja sun aihepiirisi on erittäin kattava mikä on mielestäni kiinnostavuuden kannalta tärkeä juttu (ellei sitten ole jonkun lajin/asian fanaattinen harrastaja/aktivisti joka ei halua kuullakaan muusta kuin siitä samasta aiheesta).

    • Marra sanoo:

      Kiitos! 🙂

      Se on mielestäni myös blogin haaste, kun aihepiiri menee laidasta laitaan, että miten saa lukijoiden mielenkiinnon pidettyä yllä. Kun sellaisella yhden asian blogilla voi päästä vaikka kuinka pitkälle, mutta mun blogi on sellainen sillisalaatti, että ihme jos samaa lukijaa kiinnostaa sian teurastus ja mun korkokengät. Mutta enpä osaa muullaistakaan blogia pitää, millainen nainen, sellainen blogi 🙂

  7. Lokikirja sanoo:

    Onnea merkkipäivillesi!!! Heh, mulla on samanlaiset korvikset 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s