Niitä pieniä iloja työarjen keskellä, sydänperuna!
Olen ollut vähän aikaa pois blogistaniasta, kiitos kesäisten kelien. Vaikka työelämä onkin taas täydessä vauhdissa ja viimeiset kahdeksan päivää olen tehnyt taas putkeen töitä, niin on kuitenkin välillä vaihdettu ylilämmin kerrostaloelämä mökillä yöpymisiin. Huomattavasti miellyttävämpää nukkumista siellä 🙂 Onneksi mökki on niin lähellä, että sieltä käsin pystyy käymään töissä.
Mökkielämä on minulle sellaista rentoutumista ilman nettiä. Toki miehellä on siellä mukana pelit ja vehkeet, joilla nettiin pääsee, mutta itse käytän tuota mahdollisuutta vain, jos se on välttämätöntä. Blogeissa tai muissa en mökiltä käsin surffaile. No, ehkä jos joskus elämässä olisi aikaa olla viikkokausia mökillä, niin sitten varmaan surffailisin, mutta parin kolmen päivän jaksoilla en halua vaivautua. Niinpä siis olen ollut uutis- ja blogipimennossa, mutta nyt on taas aikataulut muuttuneet sellaisiksi ainakin hetkeksi aikaa, että pakko pysyä täällä kaupungissa. Joten bloglife is back 🙂
Onneksi työelämän keskellä on pieniä ilojakin, kuten viime lauantaina, kun Rohmun takavuosien ratsastaja tuli käymään katsomaan ponia monen vuoden tauon jälkeen. Oli tosi mukavaa jutella ja vietiin ponikin lenkille. Ponille oli tarjolla juotavaakin retkellä, meille ihmisille ei 😉
Ja juu, jotenkin se poni on vaan niin söpö juodessaan järvestä, että piti laittaa toinenkin liki identtinen kuva 😀
Välilllä pitää katsella vastarannallekin. Niin ponin kuin meidän ihmistenkin tässä elämässä 🙂
Semmoista tällä kertaa. Huomenna kuulemma nämä kesäkelit loppuu. Plääh. Voisin jatkaa shortsikelejä vielä pari kuukautta. Kesä kun nyt vaan on niin parasta 🙂
-Marra
marrasthetics.wordpress.com 