Maailman pienin parsakaali

Kasvatin tänä vuonna varmaan maailman pienimmän parsakaalin. Tosin elän toivossa, jos se vielä kasvaisi hiukan. Minun tuurillani tosin joku yöhalla sen vie, ellen sitä pian kerää mukaani. Tai siis niitä, on niitä useampia, mutta kaikki yhtä pieniä. Tällä kertaa syytän kyllä kesää, enkä vajavaisia viherpeukalon taitojani…

Tällä hetkellä olen keskellä 13 päivän työputkea, kohdassa 6/13 on suoritettu ja vielä seitsemän päivää edessä. Kaksi tulevista seitsemästä päivästä on tuplatyöpäivää, jolloin olen kahdessa eri työssä saman päivän aikana. Pitäisi varmaan suorittaa joku laskutoimitus, paljonko näitä töitä pitäisi lisätä, jotta hallituksen suunnittelemien säästöjen jälkeen pääsisin samaan tulotasoon. No, liian monimutkaista alkaa laskea sunnuntailisien ja parin palkattoman pyhäpäivän vaikutusta. En jaksa sillä päätäni tässä vaiheessa vaivata.

Mutta se minua ärsyttää näissä nyt kaavailluissa säästöissä, että ne osuvat juuri matalapalkka-aloihin ja fyysistä työtä tekeviin. Sunnuntailisistä säästöt eivät kosketa rahtuakaan niitä hyväpalkkaisia työntekijöitä, jotka eivät muutenkaan työskentele viikonloppuisin. Samoin sairauslomapalkan leikkaukset osuvat paljon kovempaa niihin, jotka tekevät fyysistä työtä, koska oli sitten kuumeessa tai jalka poikki, niin jonnekin toimistoon istumatyöhön voi vielä mennä, mutta sinne fyysiseen työhön ei niin vain mennäkään. Koittakaapa vaikka mennä nilkka murtuneena hoitajaksi sairaalaan tai kauppaan purkamaan kuormaa, niin eipä tuo onnistu, mutta olenpa sen sijaan itse aikoinaan toimistohommissa kantanut muutaman viikon ajan ruokaa työntekijälle, joka istui tietokoneensa luona nilkka murtuneena.

Pointtina siis, että olisi kiva jos nämä leikkaukset kolahtaisi myös valkokaulusväkeen. Vaikka itsellänikin siis tulee osa tuloista sieltä siististä toimistotyöstä, eikä pelkästään kaupasta, mutta jotenkin en nyt vain jaksa uskoa, että talous lähtee sillä nousuun, että kuritetaan niitä käytännön työtä tekeviä vuorotyöläisiä. Kun tilanne on tälläkin hetkellä se, että useammallakin kaupan kollegalla on tili tyhjä jo viisi päivää ennen palkkapäivää ja rahaa joudutaan lainaamaan palkkapäivään asti ihan perustarpeisiin, niin paljonkohan niistä tuloista on oikeasti varaa vähentää? Kaupanalalla kun osa-aikaiset työsopimukset ovat yleisempiä kuin kokoaikaiset ja näitä osa-aikaisia työsopimuksia ei sovelleta vain esimerkiksi opiskelijoihin, vaan ihan niihin ”pelkästään” työssäkäyviinkin työntekijöihin, niin siitähän se riemu ratkeaa, kun teet töitä muutenkin vajaita määriä ja sitten napsitaan pois lisät sun muut. Mutta ei siinä mitään, kyllähän hallituksen varmaan kannattaa kokeilla mihin tämmöinen johtaa, lykkyä vaan tykö 😉

Positiivista on kuitenkin se, että kerrankin meillä on hallitus, joka tekee jotain. Edelliset kun eivät ole oikein mitään tehneet, korkeintaan jakaneet rahaa ja tuhlanneet lisää. Säästää on nyt toki pakko, mutta edelleen olen sitä mieltä, että niitä turhiakin menoja sieltä valtion budjetista löytyy taatusti roppakaupalla, joten jos vaikka säästettäisiin niistä, ennen kuin palkoista. Sitä paitsi ihan yrityselämästäkin löytyy hyviä esimerkkejä siitä, että menestyä voi niinkin, että säästää kaikesta muusta, mutta maksaa alan normaalitasoa parempaa palkkaa 😉

Joo-o ja lässyti lää, runosuoneni katkesi nyt tähän. Reilun kymmenen tunnin päästä on taas oltava tienaamassa niitä roposia. Ja sitä Suomen talouden hyvinvoinnin suurinta estettä, tuplapalkkaa sunnuntailta 😉 Huhuu, mitä jos vähentäisitte mieluummin sitä vientiyritysten verotusta ja helpottaisitte yrittäjäksi ryhtymistä ylipäätään? Saattais auttaa enemmän, kuin yksipuolinen palkanlasku.

Lieneeköhän tuo otsikkoni ja kuvassa oleva parsakaali joku anekdootti Suomen tuottavuudesta tai jotain. En tiedä, mutta se oli kyllä vahinko. Postauksessa nimittäin piti kerrottaman vain tuosta parsakaalista ja siitä, että työelämä häiritsee vakavasti vapaa-ajan harrastuksia kuten bloggausta, kun ei ole aikaa blogata. Mutta näköjään sitä aikaa taas olikin pidemmän tekstin verran. Tai ei sitä olisi, mutta kunhan taas kirjoitin. Kun oli mukamas asiaa, vaikka kaikkihan nämä jutut jo tietävät. Mutta kyllähän maailmaan tekstiä mahtuu…

Öitä!

-Marra