Harmaanakin hyvä

Tänään on ollut vapaapäivä. Ihana sunnuntai 🙂 Aamulla jo otin kaiken irti talviaikaan siirtymisestä nukkumalla pitkät yöunet ja sitten kun jaksoin nousta sängystä niin vääntelin kellot tuntia aikaisemmaksi. Kappas vaan, minähän heräsin ”ajoissa” 😀 (Vaikka taisinkin riehua tuossa viikolla jo jossakin kommettiboxissa, että maanantaina joudun ”viiteen” töihin, mutta eihän se kellojen siirtäminen aina juhannukseen päin nyt tällä kertaa sitä tarkoittanutkaan… 😉 Kerrankos sitä erehtyy, kun tekee aivot sumentavia työputkia…) Aamuun kuului myös Masan rapsutteluhetki sängyssä. Mies lähti töihin ja minä jäin pariksi tunniksi puuhastelemaan kotiaskareita.

Lähdin sitten ratsastamaan. Katsokaa nyt tuota kuvaa, harmaa poni niin harmaassa säässä, että hyvä, kun kuvasta erottuu. Ja eilenhän oli siis unelmaisen upea aurinkoinen lauantai, mutta tämä minun vapaapäiväni ei ollut saanut ihan kovin komeaa säätä osakseen. Mutta vapaapäivä on toki vapaapäivä, vaikka voissa paistettuna tai harmaana.

Ratsastuslenkillä löytyi myös pohdittavaksi sellainenkin suuri kysymys, että ovatko lokakuun pajunkissat ajoissa vai myöhässä? Vai onko kyseessä ylimääräinen esiintyminen? En osaa vastata kysymykseen. Mutta ovathan maailman kirjat jo muutenkin sekaisin, niin kai ne pajutkin haluavat ottaa osaa yleiseen hässäkkään.

Ratsastuksen ajan tietenkin satoi ja kun talutin ponin kotiin, niin satula kastui. Tälläkin pilvellä oli kuitenkin kultareunus, sillä satula olisi pitänyt joka tapauksessa kuivata, niin samalla vaivalla sitten pesin sen satulasaippualla ja rasvasin päälle. Satulaa tosin jaksan muutenkin suhteellisen usein pestä ja rasvata, mutta jostain syystä suitsille vastaavan operaation teko tuntuu hyvinkin vastenmieliseltä. Pitäisi kyllä tsempata siinäkin, nimimerkillä kurasuitsi…

Tallilta tullessa ajelin kaupan kautta kotiin ja koska oli niin nälkä, että jotain piti matkalla syödä, niin intouduin maistamaan tämmöistä Banaaniräpylä-jäätelöä, koska se maksoi vain 89 senttiä. Tykkäsin kovasti, taisin löytää uuden suosikin! Vaikkakin tuli sellainen tunne, että tämän kohderyhmä on varmaan alle kouluikäiset lapset… Entäs sitten, makunystyräni ovat ainakin pysyneet nuorekkaina, vaikka muuten vanhenenkin 😉

Ja viimeisimpänä, muttei todellakaan vähäisimpänä, sain etukäteisjoululahjaksi hirvensarvet! Nyt sitten vain miettimään, millainen laatta näihin operoidaan ja miten saan irti kalloon jääneet vähäiset roippeet. Taidan tarvita tähän operaatioon hiukan apua, että saan nuo oikeasti seinälle asti. Ja sitten ei kun joulukoristeita sarviin roikkumaan 😀

Onneksi tämän vapaapäivän jälkeen on vain viisi päivää töitä ja sitten on taas vapaapäivä. #luksus #juhla jne… 😀

-Marra