Tasan ei mee nallekarkit

Pikkuiset jahdit…

Ennen minä pidin tuollaisia yläkuvassa näkyviä jahteja kai veneiden aatelina ja rikkaiden leluina, maksaahan tuommoinenkin sadoista tuhansista pariin miljoonaan euroon. Joskus jopa kuolailin Sunseeker Predatoreja netissä, että kivahan sellaisella olisi pari päivää viettää merellä. Vaan en ollut vielä kunnon jahteja nähnytkään…

Ace

Kunnes pamahdin Barcelonaan ihmettelemään elämää ja sitä kuinka niitä samoja rantakatuja tallaavat ne köyhimmät ihmiset sekä sitten ne, joilla on varaa tällaisiin. Yllä olevella Ace-nimisellä jahdilla on pituutta 87 metriä ja hintaa huikeat 120 miljoonaa US dollaria. Minä kun kuvittelin siellä rannalla seistessäni, että tuollainen varmasti maksaa muhkeat 10 miljoonaa, mutta tulipa arvioitua aika railakkaasti alakanttiin. Tämän jahdin venäläisellä omistajalla on omaisuutta vajaan viiden miljardin edestä ja jahtia voi myös vuokrata 1,25 miljoonan US dollarin viikkohintaan, jos sattuu ylimääräistä karkkirahaa olemaan.

Madame Gu

Madame Gu:n nimestä oli pari kirjainta pudonnut pois, liekö omistajalla puutetta pikkurahasta, kun ei ollut niitä vaivautunut korjauttamaan, vai onko tuo yrittänyt hämätä meitä uteliaita googlettajia. Madamella on pituutta 99 metriä ja arvoa 145 miljoona US dollaria. Omistaja löytyy jälleen kerran Venäjältä, yli viiden miljardin omaisuuden kera. Kun kävelimme ohi, Madamea oli myös joku työntekijä siinä pesemässä letkulla ulkoapäin, täytyyhän sitä pitää komea jahti kiiltävänä.

Sercet

Kolmantena jahtina jonossa oli Secret, joka on 82 metriä pitkä, arvoltaan vaatimattomat 100 miljoonaa US dollaria ja hänet omistaa Walmartin perustajan veljentytär neljän miljardin omaisuudellaan.

Jokainen näistä jahdeista seilaa Caymansaarten lipun alla. No, mitä muuta sitä voisi odottaakaan…

Näitä jahteja paikan päällä katsellessani (ja luullessani niiden maksavan ”vain” kymmenen miljoonaa) ajattelin jo silloin, että on käsittämätöntä, mistä se joidenkin ihmisten raha tulee, että on varaa noin isoon huviveneeseen. En voinut olla miettimättä, että onko maailmassa kenelläkään noin isoja puhtaita rahoja, vaikka ovatko kaikki oikeasti ISOT rahat jollain tasolla likaista rahaa. Vaikka periaatteessa ihmisellä olisi täysin laillista liiketoimintaa, omistaisi vaikka osan kaivosta, kuten joku noista venäläisomistajista tai sitten pyörittäisi sitä tavarataloa, niin aina kai jonkun selkänahasta ja orjuudesta ne isot rahat on revitty. Joku aina maksaa kaikesta kalliisti, olisi se sitten hävyttömän pienipalkkainen työntekijä tai tuhottu luonto. Silti kaikkea tarvitaan kaivoksista kauppoihin, jotta maailma pyörii, mutta olisi se kai kuitenkin kiva, että kenenkään ei tarvitsisi kohtuuttomasti kärsiä toisen voittojen takia.

Maailma on metka paikka, tänne mahtuu soutuveneen puutteessa kattilalla seilaavia köyhiä lapsia ja sitten niitä, joilla on varaa ostaa parikin reilun sadan metrin pituista paattia, joiden sisältä uskoakseni löytyy sellaista luksusta, mitä en osaa edes tavan suomalaisena kuvitella. Arki on kai kuitenkin kaikille jonkinasteista taistelua, siinä kun tavan talliainen taistelee perustoimeentulonsa tai muiden vastaavien asioiden kanssa, on superrikkaillakin stressinsä ja vaaransa. Näistä Barcelonassa näkemistäni jahdeista en tiedä, mutta ainakin eräissä sheikkien omistamissa huviveneissä on ohjuspuolustusjärjestelmät ja kaikkea, koska pakko, kun vaarat vaanivat vesillä.

Joten tänäänkin on taas äärimmäisen hyvä olla minä ja matkailu avartaa, ellei muuta opi, niin ainakin sen, että minkä tahansa jahdin kaikki tiedot ja tämän hetkinen sijainti löytyy helposti netistä. Vaikeaa on nykymaailmassa paeta mihinkään. Orwell ei olisi ikinä arvannut millainen nykymaailma on ihan oikeasti…

-Marra