Pettymys ja muuta tekemistä

riipasee
Pettynyt nainen perjantaina

Hain tuossa taannoin yhtä työpaikkaa, jonne haki yli 170 ihmistä. Ensimmäisellä kierroksella haastateltiin 14 hakijaa ja toisella kierroksella neljä. Olin siellä neljän parhaan joukossa, mutta en sitten saanut sitä työpaikkaa. Riipaisi aika pahasti, koska työpaikka vaikutti joka mittarilla lähes täydelliseltä minulle. Riipaisi pahemmin, kuin jos sieltä ei olisi kuulunut mitään. Tietysti ehkä kiva tietää, että en nyt ihan huono ollut, kun niin pitkällä olin, mutta näissä työpaikkahommissa kun ei auta, vaikka olisi toiseksi paras, kun sillä ei vielä se työpaikka irtoa eli on vain tullut tuhlattua aikaa hakemiseen. Voisihan sitä kai ajatella, että aina siitä silti jotain oppii, mutta ei se siltä tunnu, kun saa rukkaset.

Että ei ollut mikään juhlallinen loman alku, kun klo 16:15 perjantaina sain nuo uutiset ja lisäksi satoi kuin Esterin perseestä. Siinä meni sitten perjantai-ilta velloessa pettymyksessä. Tietysti aika typerää pettyä niin pahasti yhden työpaikan takia, mutta en vain voi sille mitään, että paikka tuntui kuin suorastaan minulle tehdyltä plus sikäli reilulta, että olivat heittäneet romukoppaan kaikki liian pienen palkkatoiveen sisältävät hakemukset, niin mistä muka löydän toisen paikan, jossa halutaan maksaa kunnon palkkaa arvonsa tuntevalle hakijalle… Plaaaaah… Vaikka olenkin viime kuukausina oppinut jotenkin luottamaan siihen, että asiat menevät niin kuin niiden kuuluu, niin tällä hetkellä sitä luottamusta on tosi vaikea kaivella jostain, kun on alkanut realisoitua se, että loman jälkeen minulla on enää kuusi päivää toimistotöitä jäljellä ja sitten se on all over ja putoan huonosti palkatun kauppatyön varaan. Ja raha-asiat jos mitkä pukkaavat stressaamaan meikäläistä, ellen tiedä mistä tarpeeksi rahaa tulee seuraavassa kuussa. Mutta ehkä se tästä, jotenkin pitäisi vain saada oma pää siihen kuntoon, että voisi nauttia lomasta, mutta tällä hetkellä ihan rehellisesti kyllä stressaa.

sauna

Launtaina sain kuitenkin hiukan muuta ajateltavaa, kun kävin ensin tunkemassa rahaa maatalouskauppaan ja sitten lähdin peräkärryineni ajelemaan maaseudulle heinäseipäiden hakuun. Reissulla pääsin ihailemaan uutta nättiä saunaa ja heinäseipäiden lisäksi sain mukaan muitakin aarteita kuten vanhat länget jne. Se reissu meni vahvasti saamapuolelle, mutta ehkä se pitää vaan nyt kestää 🙂

pitkät_idut

Maalla saattoi nähdä muutakin eksoottista, kuten nuo melkoisen pitkät perunanidut. Näin siis käy, jos unohtaa, että kellarissa on perunoita 😉 Enpä ollut noin komeita ituja ennen nähnyt.

Mutta tällaista siis täällä, kunnon lomafiilis pitäisi jostain taikoa. Eikä huvita edes hakea töitä. Hmph.

-Marra

Mainokset
Kategoria(t): Autoilua, Elämää, Hevostelua, Kesä, Kiitollisuutta, Loma, Suku, Valitusta Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Pettymys ja muuta tekemistä

  1. Sanna sanoo:

    Voi miten kurjaa! Etenkin, kun paikka olis ollu just sun näköinen, eikä sellasia paikkoja joka päivä ole tarjolla. Mutta eihän se auta surra. Toivottavasti saat lomafiiliksen heräteltyä, ei ihan joka hetki ehkä sadakaan 🙂

    • Sanna sanoo:

      Niin ja tuo sauna on tosi hieno! Harvoin näen sellasen saunan kuvaa, että siitä tulis mieleen ”tuollaisen haluaisin”, mutta tuosta tuli.

      • Marra sanoo:

        Joo sellaisia paikkoja ei todellakaan ole joka päivä tarjolla. Kun ei ole oikein mitään hakemisen arvoistakaan tarjolla… No onneks noi kelit ainakin on parantunut, jos ei muuta 🙂

        Toi sauna oli just mun makuun kans. Voisin ottaa ihan juuri samanlaisen, että sama fiilis tuli kuin sulle 🙂

  2. Rantakasvi sanoo:

    Voi harmin paikka sen työpaikan kanssa. Uutta matoa koukkuun, ehkä syksy tuo avoimia paikkoja kun kesäväki lähtee, siis ehkä. Toivottavasti saat ajatukset irti työpaikka-asiasta ja lomailet, se tekee hyvää, että syksyllä sitten jaksaa taas hakemusta pukata.

    Meidän maakellarissa oli yhtenä juhannuksena samanlainen ämpärillinen perunan ituja. Oli osa jäänyt laittamatta maahan. Laitettiin ne vanhempaan kompostiin ja kas, syksyllä siellä kasvoi komeita perunoita 🙂

    Aurinkokin tuli sulle lomaa ilahduttamaan.

    • Marra sanoo:

      Joo toivottavasti syksyn tullen tulis hyviä työpaikkoja.

      Ihania kompostiperunoita 🙂

      Aurinko onneksi ilmaantui, se on hyvä. Musta tuntuu, että lähden tänään teidän kylään pizzalle yksikseni 🙂

  3. Simpukka sanoo:

    Pettymykset ovat aina tylsiä. Mutta älä missään nimessä ajattele, että olisit jollain tavoin jota kuta muuta huonompi. Eivät ne firmat hae välttämättä parasta työnhakijaa (ei kai sellaista mittaria edes ole olemassa), vaan heille sopivinta. Joskus ihan pienikin seikka on se ratkaisevin.
    Jossain se sinunkin paikka on odottamassa. Ehkä vielä parempi kuin tuo hakemasi paikka.

    Ja nyt vain iloista lomamieltä ja rentoa eloa. 🙂

    • Simpukka sanoo:

      P.S. Helmi vinkkasi mulle pari päivää sitten ongelmasta, ettei mun blogiin enää pääse. Poistin kaikki teidät kutsutut ja laitoin uuden kutsun. Eli katotko sen sun Rolf- ponin sähköpostin.

      • Marra sanoo:

        Jep, mutta siitä mä sen pahimman pettymyksen sainkin itselleni vedettyä, että jos en kelpaakaan kenellekään persoonani kanssa. Ja tiedän, että tämä on ihan naurettavaa ja omakin ystäväpiiri painiskelee tällä hetkellä ihan oikeiden kriisien kanssa ja minä jaksan surra jotain yhtä typerää työpaikkaa, mutta näköjään olen tällainen… Enkä nyt muuten varmasti olisikaan, mutta kun oli niin harvinaisen sopivan tuntuinen työpaikka, että en olis uskonut sellaista edes olevan olemassa, niin siksi tämä nyt kirpaisi hiukan enemmän, kuin rukkaset ”jostain” työpaikasta.

        Täytyypä tsekata tuo uusi kutsu…

  4. Tita sanoo:

    Jonnekin katosi edelliseen postaukseen laittamani viestikin, mutta yritetään uudestaan tähän postaukseen. Toivon kovasti työasioiden järjestyvän. Hitokseen hyvin olit loppusuoralla – voitto tavallaan sekin, vaikka nollatuloksella. Vietähän hauskaa lomaa ja odottele että asiat järjestyvät. Ne ruukavat sen tehdä.

    • Marra sanoo:

      Joo kyllä ne asiat on aina tähän asti järjestynyt. Eikä kai tässä nytkään olis niin isoa stressiä muutoin, mutta kun tällä haavaa vihaan tuota kauppatyötä, mikä mulle nyt sitten jää, niin ei hyvä. Tykkäsin siitä aidosti monta vuotta, mutta noin viimeisen vuoden ajan se on alkanut kiristää ja viime kuukausina mennyt siihen, että en haluaisi oikeastaan tehdä siellä yhtäkään vuoroa enää, niin sikäli olisi ollut niin kivaa irtisanoutua sieltä, kun liika on niin liikaa ja pää ei meinaa enää kestää. Joten jotta en olisi ihan epätoivoinen työnhakija niin jotenkin pitäisi saada itseni psyykattua sietämään ilolla tuota jäljelle jäävää työpaikkaa siihen asti, kunnes joku muu ovi aukeaa. Tämä siis sen lisäksi, että niillä palkoilla on paha ylläpitää paria heppaa jne. Mutta tosiaan, aina ne ne asiat on ennenkin järjestynyt ja ympärillä on tosiaan sen verran vakavampiakin ongelmia, että meikäläisen olisi varmaan parempi pitää suu kiinni jostakin työpaikoista…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s