Luolakarhu ja minä. Olisko kiva kun tulis näin iso karhu niskan taakse hengittämään…
Koska olimme melkein aikaisia lintuja tällä kertaa, niin kävimme katsomassa Jääkauden jättiläiset -näyttelyä Vapriikissa sen toiseksi viimeisenä aukiolopäivänä. Ei siis oltu ihan viime hetkellä liikenteessä, hyvä me! 😀
Tässä siis matkamme kuvien muodossa. Samalla hinnalla pääsi katsomaan myös Posti-näyttelyä ja Hurriganes-näyttelyä, mistä ei tosin tullut otettua niin paljoa kuvia. Harmitti, kun Hurriganes-näyttelyssä ei ollut mitään Remu-patsasta tai pahvinukkea, olisin halunnut itsestäni kuvan sellaisen kanssa. Remu on mielestäni jotenkin cool. Niistä muista en tiedä edes oikein mitään (tai nyt tiedän, kun näyttelyssä luin), mutta Remussa on jotain tyyliä, ainakin nyt vanhana ukkona 🙂
Mutta palatkaamme siis jääkaudelle…
Luolaleijona
Sapelihammaskissa. Se kuuluisa ”sapelihammastiikeri”, jota myös maailman monin poni Polle pelkää. Ja näitä mörköjähän piileskelee silloin tällöin maastolenkin varrella puiden takana, sen saa ratsastaja helposti kokea, varsinkin jos hevonen ei ole ollut vähään aikaan maastoilemassa. Nämä otukset syövät tietenkin pieniä ja vähän isompiakin hevosia iltapalaksi. Useimmiten paljastuvat kuitenkin kuusenoksan varjoksi tai jänikseksi…
Ja siinä on syöksyhampaita kerrakseen…
Ma-ma-ma-ma-mammutti 🙂
Yritettiin ottaa hämärässä kuvia noin niin kuin ihmisen mittasuhteista vrt. mammutti. Psst! Korvissani killuu muuten erään Helmin tekemät hevosenjouhikorut 🙂
Luulis muuten mammutille tulevan niskan kipeäksi noiden syöksyhampaiden kannattelusta…
Tää neandertali on vähän liian lyhyt ja karvainen mies mun makuun… 😉
Postimuseon puolelta: 1800-luvun puolivälissä kun yhteiskunnan taloutta haluttiin kehittää, päätettiin parantaa kulkuyhteyksiä, kehittää koululaitosta ja tukea eri elinkeinoja. Nykyään, kun yhteiskunnan talouttaa halutaan kehittää, päätetään huonontaa kulkuyhteyksiä, leikata koulutuksesta ja lopettaa vähän sitä sun tätä. Kumpikohan tapa toimii paremmin…
Kato, kaupungissa on tämmönenkin hökötys. On se jotenkin aika hieno, monta vuotta siinä ollut, mutta en ollut koskaan ennen ehtinyt siihen tutustua. Nyt kävin aika lähellä 😀
Vapriikin jälkeen tutustuttiin ihan pikkaisen kaupunkiin, kun parkkihalliin palatessa ei enää satanutkaan. Ja taas sitä näki uutta. Kyllä kannattaa olla turisti 🙂
Omenapuukin löytyi keskustasta. Kaikkea sitä löytää, kun on turistina 🙂
Tämmöistä humputtelua täällä. Kävin edellisen kerran Vapriikissa vuonna 2006, silloin katsomassa Fabergén munia. Kymmenen vuotta siinä ehti vierailujen välissä vierähtää. On tässä välilläkin ollut pari mielenkiintoista näyttelyä siellä, ovat kuitenkin jääneet välistä, kai saamattomuuden ja tyypillisen rahapulan yhteisvaikutuksesta. Mutta jotkut asiat ne vain ovat vastustamattomia, kuten Fabergé ja mammutit. Ne on nyt nähty 🙂
Leppoisaa viikonlopun jatkoa kaikille 🙂
-Marra
marrasthetics.wordpress.com 
Olihan siinnä mukavaa katteltavaa, tänks!
Ole hyvä 🙂
Tässähän pääsi Vapriikkiin heti sunnuntaiaamuna, kiitos!
Marra ja neanderi-kuva on mainio! 😀
Tälleen netissä sinne pääsee hiukan pienemmällä tungoksella kuin livenä 😉
Joo pakko oli ottaa neanderin kanssa yhteiskuva 😀
No kyllä tuo ihan Remusta käy, vähän karvaisempi vain.
Hienot korvikset 🙂 ja osuvasti sanottu yhteiskunnan talouden kehittämisestä.
Sapelihammaskissa on aika lutusen nallen näkönen. Ponien peloista tuli mieleen, että mulla oli joskus koira, joka pelkäs pimeällä postilaatikoita ja muita möhkäleitä, jotka seiso epäilyttävästi millon missäkin…
No ei se nyt ihan Remusta käy. Vähemmän kultasormuksiakin 😀
Korvikset on kivat. Yhteiskunta ei 😉
Hevoset nyt varsinkin pelkää postilaatikoita…
Vihdoinkin profiilikuva 😀
Sulla on aristokraattisen kyömy nenä!
Neandertaali on kyllä liika karvanen ja muutenkin vähän last season.
Sä oot hassu! 🙂 On täällä ollut ennenkin mun profiilikuvia, mutta enempi varmaan siellä alkupäässä blogia, 13-14 vuosina… Nyt ei ole kyllä viime aikoina ollut. Mutta joo, mulla on valtava kyömynenä 😀 Harmi kun ei ole tullut mukana sitä aatelisstatusta ja paria kartanoo…
Joo neandertaali ei ihan sytytä…
Mahtavia mammutteja. Jäi itseltä näyttely käymättä. Niitä Fabergen munia minäkin olin katsomassa ja teimme saman tien lasten kanssa lomamatkan Itä-Suomeen ja yövyimme teltassa. Olihan se pojille erikoista ja ainutlaatuista. Pojat muuten kävivät myös tänä kesänä Vapriikissa. Enää eivät tarvitse äitiä kuljetusavuksi.
Mammutit oli mahtavia. Valaistus oli tosin siellä niin hämärä, että kännykällä ei oikein kunnon kuvia saanut. Mutta oli kiva, kun ehdittiin vielä käymään tuolla 🙂
Telttayöpyminen on lapsille mahtava kokemus. Ja aikuisena ei huvita enää 😀