Kuvia ja ajatuksia


Heinänhaku on hauska harrastus, tietäisitte vaan 😉


Osaa ne olla kauniita ❤

Olen huomannut olevani aika kaksijakoinen luonne. Olisi kai hyvä, kun voisi napsauttaa ajattelemisen välillä pois päältä. Helpottaisi ehkä elämää… Tiedättekö, kun välillä sitä on ihan suunnattoman onnellinen ihan arkisista asioista, kuten vaikkapa heinänhausta. Heinänajo saattaa piristää useampaakin päivää isosti. Tai nuo kauniit hevoset, miten ne ovatkin niin kauniita ja ihania? Sitä voi jopa löytää työn, missä on työkavereina vain reiluja ihmisiä. Sitä voi olla jossakin pienessä prosentissa maailman ihmisiä, joilla on asiat oikeasti todella hyvin. Varsinkin näin Kansainvälisenä naistenpäivänä voi tajuta olevansa naisena hyvin onnekas, kun on syntynyt maahan, jossa omia oikeuksia ja vapauksia rajoittaa korkeintaan oma ajatusmaailma.

Mutta sillä kolikolla on kääntöpuolensa, kun miettii omaa onneaan, kaikilla muilla kun sitä onnea ei todellakaan ole. Ei täällä eikä muualla. Ja sitä kun ajattelee, niin monesti miettii, että eihän tässä maailmassa ole mitään järkeä. Mutta sittenkin, vaikka jotenkin onnistuisi ajattelemaan itsensä yli siitä, ettei maailmassa ole kaikilla kaikki hyvin ja kääntämään asian vaikka vielä niin kivasti, että ajattelee, että voisi keskittyä muiden auttamiseen omasta elämästä nauttimisen lisäksi, niin siltikin tällä hetkellä vellon jossain ajatuksissa, että eihän tässä ole mitään järkeä. Koska elämä taitaa olla aika pitkälti rahan perässä juoksemista ja toimeentulosta huolehtimista. Oli ihminen sitten köyhä tai vähän varakkaampi, yhtä kaikki, rahan perässä juokseminen ja budjetointi ei jätä rauhaan. Elämä on ehkä kehittynyt niistä ajoista, kun akuutti nälkä uhkasi ja ihan jo leivän saanti pöytään oli järkyttävän rankkaa ja stressaavaa ja kärsittiin puutteesta. Tällä maailman kolkalla ei ehkä vilu ja nälkä ainakaan useimpia ihan akuutisti uhkaa, mutta silti elämä menee toimeentulon perässä juostessa. Tavalla tai toisella, töissä itsensä väsyttäen tai ilman töitä stressaten. Jos sairastuu, iskee stressi toimeentulosta. Jos on terve, aika kuluu töissä, jotta saa toimeentulonsa hankittua ja vapaa-ajalla pitäisi yrittää hiukan levätä, jotta jaksaisi taas siellä töissä. Mutta vapaa-ajalle kasaantuu kasa raadantaa kotitöistä ynnä muista. Ihmisen elämä se vaan kuluu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen jotain hommia kasaan raapien, jotta saa itsensä elätettyä niin taloudellisesti kuin käytännössäkin pidettyä koko paletin kasassa. Että oliko tässä siis mitään järkeä? Ja lopulta makaa ehkä vaipoissa, eikä enää tarvitse juosta rahan perässä, koska ei muutenkaan tajua maailmasta mitään, mutta hoito kyllä ottaa silti kaiken, mikä eläkkeestä irtoaa.

Että sori vaan tällainen oksennus tänään. Joku eksistentiaalinen kriisi meneillään meikäläisen päässä, siksi kai kun budjetointi ei lopu, niin kauan kuin tällä pallolla elellään. Asioita, joita olen oppinut kahdenkympin ja 33 ikävuoden välillä: elämä on yhtä rahojen laskemista. Tästä on hyvä jatkaa? 😀 😉 😀 😀 No, olen oppinut viime vuosien aikana myös olemaan kiltimpi muille (ja eräille suorasanaisempi), joten ehkä olen oppinut muutakin, kuin sen masentavan faktan, että rahaa pitää ajatella koko ajan.

Kai tämäkin kriisi joskus ohi menee, onhan ne kaikki muutkin menneet. Enkä ole epätoivoinen, vaan elämässä on kaikenlaista kivaa, kuten uusi paras ystäväni kamera, jonka ansiosta saan talteen muitakin muistoja, kuin hataran pääni sisältä nopeasti haihtuvat mielikuvat ja sumuiset puhelinräpsyt. Mutta silti tämän hetken päällimmäinen fiilis on vahvasti se, että on se nyt oikeasti aika masentavaa tajuta, että rahalla on niin hirveän suuri merkitys elämässä ja aikuisen elämä on yhtä rahan ajattelua. En tiedä, koetteko muut niin, toivottavasti ette 🙂 Ja pitää kai olla onnellinen siitäkin, ettei lapsena vielä tarvinnut ajatella joka päivä rahaa…

Jees, nyt sitten vain rupean toivomaan, että päähäni ilmaantuisi vaihteeksi joku muu ajatus. Olen ehkä hiukan yhden ajatuksen ihminen, voin lillua välillä onnellisissa sfääreissä vaikkapa jonkun hyvän biisin takia useamman päivän, vailla mitään järkeä siinäkään toiminnassa tai sitten voin masentua muutamaksi päiväksi siitä, että aikuisen elämä on yhtä rahan ajattelua. Siellä mennään tällä hetkellä, ensi viikolla todennäköisesti jossain muissa ajatuksissa. Mutta olen liian rehellinen kirjoittaakseni nyt mistään muusta, koska minua ärsyttää elämän järjettömyys ja rahan perässä juoksemisen pakko. Taas näitä first world problems, kun on aikaa ajatella. Siitähän tämä kaikki kai johtuukin, kun minulla on nykyään aikaa ajatella, enkä ole töissä ihan joka päivä, enkä aamusta iltaan. Täytyisi varmaan hommata lisää töitä, niin ei ehtisi ajatella mitään liian filosofista 😉

Mutta joo, se on morjes nyt, katsotaan mitä huttua ensi kerralla irtoaa 😉

-Marra

Mainokset
Kategoria(t): Elämyksiä, Fiilistelyä, Hevostelua, Kiitollisuutta, Koiruuksia, Minä itte, Paasausta, Random, Talvi, töitä, Valitusta Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Kuvia ja ajatuksia

  1. Timo Lampi sanoo:

    Periaatteessa kaikki on hyvin. On ajankulua, puuhastelua tai työtä, lämmin koti, ruokaa ja juomaa, kaveri tai kavereita, vaatetta yms.
    Ihmisen luonne nyt vaan on ahnas, aina tarttis olla jotain enempi tai paremmin. 😀

    Mukavaa päivänjatkoo sulle sinne!!

    • Marra sanoo:

      Varmaan noinkin, mutta en nyt ehkä tarkoittanut ihan tota. Lähinnä sitä, että stressaa se, että läpi elämän sitä pitää stressata siitä, miten saa sen lämpimän kodin, ruoan, vaatteet, auton ja jotain mukavaakin pidettyä. Oli taso mikä tahansa, oli vain ne perustarpeet tai vähän jotain hauskaakin, niin silti elämä on juoksemista sen perässä, että saa oman elämänsä pidettyä koossa ja ropoja pitää aina budjetoida, että saa homman toimimaan. Yhtä rahaan tuijottamista koko touhu. Mutta hyvä, jos kaikki ei koe näin 🙂

      Mukavaa päivänjatkoa sullekin!

  2. Sanna sanoo:

    No oikeasti eihän tässä elämässä mitään järkeä ole, mutta onneksi se onnellisuus ei riipu mitenkään siitä. Kun säätää ympyrän tarpeeksi pieneksi, voi olla välillä onnellinenkin. Sitten jos sen pienen ympyrän keskellä on pelkkää murhetta, kannattaa säätää kuvio isommaksi ja katsoa kauemmas… joopa joo, teoria mulla kyllä on hallussa, käytännöstä en tiiä.

    Jokin aika sitten kun mulla oli se tienhaara, josta piti joko kääntyä tai jatkaa eteenpäin, ja yksi painava tekijä oli raha, niin tuntui aika tylsältä kuunnella kommentteja ”ei se raha niin tärkeää ole” kun kyse oli oikeasti siitä, että onko varaa maksaa vuokra tai ostaa edes keittiönpöytää. Siitä, saako ruokaa kaupasta. Eihän se raha ole tärkeää, jos sitä on tarpeeksi. Sillon voi miettiä sitä, tinkiikö jostain pienestä jutusta versus oma mielenrauha. Ei raha tuo onnea, mutta ei sen puute ainakaan. Kuuntele siinä sitten neuvoja kaverilta, jolla kaikkien pakollisten ja vapaaehtoisten menojen jälkeen jää käteen muuten vain käytettäväksi tuplaten se määrä, minkä minä saan kuussa…

    Heposet on kyllä kauniita. Ja koirat. Niistä saa iloa.

    • Marra sanoo:

      Ihan hyvä toi teoria. Joku teoria on kai jokaisen pakko kehitellä pysyäkseen järjissään. Joskus on pakko elää omassa kuplassa ja joskus taas on pakko puhkaista kupla. Miten millonkin 🙂

      Olen sitä mieltä, että vain ne, joilla rahasta ei ole oikeasti ollut koskaan pulaa, sanovat, ettei raha ole tärkeää. Raha valitettavasti vaan ON tärkeää. Ja kun se ei tosiaan aina ole pois vain siitä, että joutuisi vähentämään hiukan sitä kivaa, vaan voi olla tosiaan vaikka niin, että olisi hankalaa pitää asuntoa. Eikä kaikilla ole oikeasti rahaa ostaa keittiönpöytää. Tai ruokaa tai wc-paperia.

      Hevoset on kauniita ja koirat maailman parhaita. Niistä saatava ilo voi myös olla niin suurta, että ihminen voi käyttää liki 20 vuotta samaa shaveria tai olla omistamatta edes sänkyä, että saa elettyä niiden ihanien otusten keskellä 😉

  3. Hirnakka sanoo:

    Maailmantuskaa on ihan hyvä ja terveellistä potea, kunhan ymmärtää myös sen, että ei kertakaikkiaan ole järkevää syyllistyä liiaksi.

    Ihanan rauhallisia hevosia, niillä näyttää olevan kaikki enemmän kuin hyvin. Eikä kiire minnekään. Kauniitakin joutavat olemaan ❤

    • Marra sanoo:

      On aikoja, kun pohdituttaa ja aikoja, kun ei.

      Juu rauhallisia on nuo hevoset ja orivarsakin harvinaisen kiltti ikäisekseen eikä kukaan pyri edes taskulle 🙂

  4. Keltainen lintu sanoo:

    Voi hellanlettas näitä sun eläimiä! Mä lähtisin heinänhakuun heti! Hienoja kuvia olet ottanut muuten.
    Samastun helposti sun ajatuksiin. Itselleni välillä tulee samanlaisia ajatuksia. Mulle ei tee joskus hyvää katsella uutisia kun koko maailman meno tuntuu niin hullulle. Alkaa itkettämään kun sitä katsoo ja hävettääkin minkälaisia me ihmiset olemme ja mihin kaameuksiin kykenemme. MUTTA, hyvää myös on ja paljon. Itse koitan elää niin rakastavasti kuin kykenen. Toki niitäkin hetkiä tulee kun murisee.
    Raha. Se raha. On ikävä kyllä olemassa. Minkälaistakohan oli ennen sitä? ” Hitto, en ole saanut tarpeeksi oravan nahkoja kokoon???” 🙂
    On hyvin vaikea luottaa elämän kantamiseen silloin kun yksinkertaisesti on rahat loppu. No, sitten sitä taas arvostaa enemmän kun sitä on (blaa blaa blaa vaikka totta).
    Mutta kuules sinä ripsiräpsy, älä ajattele noin synkkiä ettei vie liikaa mukanaan. Lähde heinänhakuun ja hevostele, myötänauti Masan kirmailusta. Huomisesta meillä ei ole tietoa joten otetaan tästä hetkestä se hyvä irti niin paljon kuin mahdollista.
    Muista levätä tarpeeksi! Väsyneenä ajatuksilla on taipumus mennnä negatiivisiin asioihin ja se kuuluisa overthinking astuu kuvaan.
    Kauniita päiviä sinulle ja läheisillesi!

    • Keltainen lintu sanoo:

      Luin tämän uudestaan. Äläkä pliis välitä kun mulla menee sanajärjestys sekaisin ja on sanoja jotka saattavat olla vähän oudon kuuloisia. Itse huomaan, jos huomaan, vasta jälkeenpäin. Myös yhdyssanat tuottavat mulle ongelmia.
      Mukavaa lauantaita sinulle. Mä lähden kohta ylitöihin koska se RAHA. Ulkona paistaa aurinko. Sitä on mukava katsella toimiston ikkunasta.Olen silti tyytyväinen koska ylityötuntejakaan ei anneta tehdä aina ja nyt ne tulevat mulle kuin lahjana taivaasta. Ehkä sitä ovatkin? 🙂

      • Marra sanoo:

        Kiva, kun kommentoit näin pitkästi, ilahduttaa 🙂

        Kyllä se varmaan tosiaan oravannahka-aikanakin oli tuollaista. Eikä niitäkään varmaan ollut kovin helppoa metsästää 😉 Se on hyvä, kun on mahdollisuus tehdä ylitöitä, silloin kun itsellä on halua ja tarvetta tehdä. Ehdottomasti hyvä juttu. Ja kivaa, kun voi elättää itse itsensä, vaikka se raha välillä ahdistaakin.

        Nyt olen harrastanut pari päivää aivot narikkaan -toimintaan, kun olen pärrännyt moottorikelkalla. Heti tuntuu paremmalta 😉 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s