Volvolla Virossa


Se tunne kun seikkailu on edessä…

Käväistiin tuossa tyttöakkaporukalla Eestissä männä viikonloppuna. Reissussa oltiin aikalailla vuorokauden ympäri, suunnilleen kolmesta aamuyöllä seuraavaan aamukolmeen. Kuskille oli vähän rankka pesti työviikon jälkeen, kun ei voinut nukkua pimeydessä takapenkillä toisin kuin eräät. Mutta ei se mitään, pari Red Bullia täytyi kulauttaa matkalla ja palatessa ottaa unet laivan penkillä, mutta hieno reissu oli kaikin puolin. Kun on huumorintajuinen porukka, tunnelma katossa ja turkinpippuri huulessa, ei voi mennä pieleen, vaikka vähän väsyttäisi 😉


Aamu oli kaunis Helsingissä


Käytiin katsomassa Jägalan vesiputousta.


Pikkasen piti koittaa kävellä vetten päällä


Nössönä en mennyt tämän lähemmäs reunaa

Eestiläisestä liikenteestä tulikin mieleeni, että yhdessä vaiheessa tarvitsi pysähtyä bussipysäkille pistämään tarkemmat navigoinnit kaverin puhelimeen. Pysäkki oli moottoritien varressa ja pitkä kuin nälkävuosi. Ajoin pysäkin etupäähän jättäen tilaa taakseni, jos nyt sattuisi vaikka bussi tai pari tulemaan pysäkille. Onneksi en kuitenkaan ihan sinne pysäkin kärkeen ajanut, sillä pysäkiltä lähtöä suunnitellessa valkeni sekin, miksi ne pysäkit ovat tajuttoman pitkiä. Tietysti, kun motarin rajoitus on 110 km/h ja liikennettä on molemmat kaistat täynnä, niin se pysäkkihän on samalla kiihdytyskaista… No, kiihdytysbaanaa tosiaan ei ollut liiaksi edessä ja liikennemäärää katsellessa alkoi tuntua siltä, että tästähän onkin tosi kiva kurvaista tuonne sekaan. No, jahka takapenkki kuittasi, että tuohon väliin, niin meikäläinen survaisi kaasua sen verran, etten ole sitten ikinä nähnyt sellaista mustaa pilveä vielä aiemmin tulevan Volvon pakoputkesta, mitä silloin, mutta sekaan päästiin. Hämmästyin kyllä ihan vilpittömästi sitä mustaa savua, koska kiihdytystapani on muutenkin ns. urheilullinen, mutta ehkä tässä oli sen ainoan kerran tosi kyseessä, kun sinne 110 km/h ajavien sekaan oli pakko survaista suoraan pysäkiltä, että oli sitten se kaasunpainallus sen mukainen. Nooo, melkein kunnossa on moottori…


Rummu Karjäär kutsuu. Heti kun löytyy aukko aidasta…


No, vähän piikkilankaa ne on yrittäneet laittaa…


Kyllähän sinne pääsi… Ihan kuin olis pudonnut jonnekin villiin länteen…


Kaikki hauska on aina kiellettyä 😀


Tyrniä kasvoi siellä sun täällä


Kohta satoi… Kamera kastui ja niin minäkin, mutta ei se haitannut. Onneksi muut löysi jostain suojaa, kun eivät päässeet lukittuun autoon, kun meikäläinen haahuili onnessaan kuvailemassa pitkin kenturaa. Joskus vaan on niitä hetkiä, että aivan sama vaikka joutuisi kaatosateeseen ilman takkia ja kamera kourassa ilman suojapussia. Niin ja hetkeä ennen sitä sadetta oli aurinkoista ja kuumaa. Mutta mikäs sen hienompaa, kivoja kuvia sai. Eikä tullut ukkosta. Siitä olisi tosin saanut vielä hienompia kuvia. Ja kai tuo vankila olisi voinut toimia hyvänä ukkosenjohdattimena, vaikka olisinkin hengaillut aukealla siinä vieressä… ;D


Muistettiin käydä kerran syömässäkin välillä. Tuumin tuossa, että pitäisi olla aina tuoretta sitruunaa vedessä vaikkapa töissä, niin maistuisi elämä paremmalta.


Kaikkee pitää kokeilla kerran… Olisin halunnut kuvan, missä seison kotteron katolla Tallinnassa, mutta ei siellä uskaltanutkaan seistä, kun tuntui, että menee katosta läpi. Oli sitten pakko istua, että paino vähän jakaantuu. Pikkasen kyllä nauratti tämäkin episodi, mutta hauskaa täytyy pitää ja ennen kaikkea omalla kustannuksella 😉


Jonossa laivaan. Röökaava ukko kuvausrekvisiittaa, ei meidän porukkaa…

Semmoinen reissu se. Kyllä sai taas nauraa päivän aikana. Ja nyt kun tuli korkattua omalla kohdalla tämä laivaan ajaminen ja virolainen liikenne, niin paluuta ei ole enää sinne putkeen jonottamaan ihmismassojen kanssa. Paljon mukavampaa autossa omalla porukalla odottelut. Tästä eteenpäin menen aina autolla, mikäli se minusta riippuu…

Seuraavaa reissua odotellessa siis 😉

-Marra

Mainokset
Kategoria(t): Autoilua, Elämyksiä, Fiilistelyä, Kiitollisuutta, Kulttuuria, Matkailua, Syksy, Ystävyyttä Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Volvolla Virossa

  1. Hirnakka sanoo:

    Kiva reissu tuntui olleen ja uskollinen volvohan venyy vaikka mihin.
    Hienot kuvat!

  2. Tita sanoo:

    Hyvä reissu vaatii ajoittain uusintaa – upeat kuvat ennenäkemättömistä maisemista!

    • Marra sanoo:

      Juu, uusintaa vaatii ilman muuta. Seuraavia kohteita on jo tsiikailtu, Virossa on paljon muutakin nähtävää kuin Super-Alko…

  3. Sanna sanoo:

    Kaikenlaista hienoa ootte löytäneet sieltä! Ei löydä jos menee putkessa laivaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s