Kuva tosin taitaa olla peräti kesäkuulta, että ei ihan ajantasaista. En vain ole ehtinyt niinkään kuvata, kun olen pomppinut vapaa-ajat suppilovahveroiden perässä metsässä. Viime launtainakin tuli otettua kevyt seitsemän tunnin suppismaraton. Sen jälkeen joutuu hyppimään sammakkohyppyjä, ettei mene selkä järkyttävään jumiin. Sammakkohypyistä tosin saa reidet kipeäksi viideksi päiväksi, mutta parempi se, kuin selkä pois pelistä. Sammakkohyppyjä tehdessä on myös mukava toivoa, ettei kukaan naapuri juuri nyt tule autohalliin 😀
Täällä ei oikeastaan ole mitään uutta ja ihmeellistä (mietin tässä juuri, miksi oikeastaan edes kirjoitan koko postausta…). Elämä on kai ollut lähinnä sopeutumista uuteen duuniin ja vapaa-ajalla lähinnä heppahommia, sienestystä ja päiväunia. Josko vielä ensi viikonloppunakin painuisi sieneen, jos ei sada.
Taloudellisia asioita on myös tullut pohdittua päivittäin. En halua enää vetää itseäni niin hulluun kahden työn kurimukseen, mitä seitsemän vuotta tein, vapaa-aikakin on välillä ihanaa ja tarpeen. Mutta toisaalta nykyisellä perus sihteerin palkalla elo on sen verran kituuttamista, että eihän siinäkään ole oikeastaan mitään järkeä. Joku lisätulonlähde tarttis keksiä tai sitten miettiä kaikki ihan uudestaan.
Ja tähän väliin elokuinen kuva. Mutta juu, kai sitä saa elämältä jotain halutakin, muutakin kuin jokaisen sentin laskemista ja työntekoa ja nukkumista. Niin kuin vaikka elämää, joka on elämistä, eikä vain olemassaoloa. Niin kauan kuin terveys sallii, voi kai tehdä mitä huvittaa…
Kaunis syksy on muuten ollut toistaiseksi ja sikäli ei ole vielä iskenyt kova syksyahdistuskaan. Ihan hyvä, jos se antaa odottaa itseään mahdollisimman pitkälle.
-Marra
marrasthetics.wordpress.com 
Hyvä kun oot keksiny konstin eliminoida selkäkipu! Minkälaisia on sammakkohypyt?
Suppiksia ei täällä oo kovin paljoo näkyny, muuten kyllä on tullu metsässä oltua…
Mun sammakkohypyt on sellasii, että hyppään kyykystä ylöspäin ja eteenpäin ja taas kyykkyyn. Ja sillai sitten liikun X matkaa. Näyttää luultavasti tosi typerältä 😀 Mutta jäykkä selkä saa kyytiä.
Suppiksia on ollu ja jokunen kanttarelli, mustatorvisienet kinostelis kans, mutta en oo löytänynnä…
Sä teitki ihan sikana hommia, nuorena jaksaa. Vapaa-aikaa alkaa arvostamaan kun ikää tulee.
Lotta Lunkreenin sanoin, ei ne suuret tulot vaan pienet menot… 🙂
Joo, onhan se niinkin, mutta niin kauan kuin terveyttä riittää, niin haluan pitää hevosia ja autoilla ja kuvata järkkärillä. Siinä onkin oikeastaan ainoot jutut mihin ”tuhlaan” rahaa, Elän muutoin aika säästeliäästi. En esim käy nykyään ollenkaan kampaajalla tai osta koskaan edes talouspaperia 🙂