Aurinkoisia päiviä

All-focus

Ihania aurinkoisia päiviä on riittänyt tällä viikolla. Tasainen arki tuntuu luksukselta, vaikka ainahan sitä jotain mieltä sumentavaakin on, kuten se, että koira on ollut ep tämän viikon, maanantaiaamusta alkaen se on pienesti ontunut toista etutassuaan. Jos ei tuo mene piakkoin ohi pitämällä koira niin levossa, kuin se ylipäätään on mahdollista, koska tarpeiden takia lenkkejä on kuitenkin tehtävä, niin eläinlääkäriinhän tässä on lähdettävä.

Viikon kohokohta on toistaiseksi ollut se, että yhtenä mahtavan aurinkoisena ja lämpimänä iltana tuli imuroitua auto ja toinen ulkovarasto. Samalla siemaillen Happy Joeta etuterassin kaiteella.

Kuva ei liity tekstiin mitenkään, mutta siinä ensiavuksi Rohmu ja Kimi.

Viikon 17 (100 sanaa kera otsikon) krapuhaaste avainsanoilla kohokohta, sumentua, tasainen

Kategoria(t): Fiilistelyä, Hevostelua, Kevät, Koiruuksia, Krapu Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

11 vastausta artikkeliin: Aurinkoisia päiviä

  1. Paluuviite: Arkea | SusuPetal

  2. Cara sanoo:

    Noi hevospäät tuovat Kummisedän leffan mieleen 😀 😀

  3. Sanna sanoo:

    Kauniit! ❤

  4. Satu sanoo:

    Voi koiruutta. 😦 Toivottavasti ei ole mistään isommasta vaivasta kyse. Ikävää, jos ei pysty kunnolla kävelemään.

    Rohmu ja Kimi. ❤

  5. anli sanoo:

    Upeat heposet. Toivottavastu tassu paranee pian. Kummasti mieltä aina piristää se kun on jonkun asian saanut toimeksi.

  6. Hirnakka sanoo:

    Huikean komea varsa ja suloinen Rohmu. Mikä Kimin väri on?
    Toivottavasti tassuvaivat selviävät. Miten kipuherkkä Masa on? Muistelen, että äitini collie oli varsinainen drama queen, liekö rotupiirre?

    • Marra sanoo:

      Kimi on hopeanhiirakko. Itse asiassa tuossa kuvassa näkyy hauskasti kun Rohmu on perushiirakko, kuinka se hopeageeni vaalentaa hiirakon.

      Masa ei koskaan valita kivuista, se on hyvin itsenäinen ja koittaa hoitaa asiat itse. Joskus mulla oli hoidossa collie, joka esim lumipaakun jäädessä jalkaan kiinni, nosti jalan ylös ja jäi odottamaan apua. Masa koittaa nakerrella kaiken ite irti, oli kyse ihan mistä vain. Ja se on aikuisena ehkä kolme kertaa kaikkina näinä vuosina vinkaissut kivusta. Se ei koskaan suutu vaikka iso ihminen astuisi pimeessä naaman päälle tai jäis se nassu oven väliin tai muuta. Monta kertaa oon pyydellyt siltä anteeks milloin mitäkin, mutta se ei tosiaan vingu vaikka varmasti on välillä sattunut. Sillain hämäävää, kun kaveri kertoikin, että oman koiransa nivelrikon huomasi siitä, kun se alkoi vinkasta, kun hyppäsi vaikka sohvalta alas. No, Masa ei oo sen tyyppinen, sillä lie jäätävä kipukynnys. Tassu meni jo parempaan suuntaan pe-la, la ei tainnut ontua ollenkaan. Su sitten hyppäsi jostain mun jalkojen takaa sohvalta alas liukkaalle lattialle ja sitten ontuikin taas su iltalenkillä ja nyt ma aamuna. Huoh…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s