Huomaan bloggailevani aika ahkerasti näin saikulla. Lieneekö minulla tylsää vai mitä… Joka tapauksessa, viime yönä nukuin huimat 13 tuntia ja olin kiitollinen Masalle, joka ei herättänyt minua kesken unien lenkille. Taisi olla Masakin väsynyt, kun sekin vain nukkui.
Tämän päivän iltaruoan päätin hakea Hesburgerista, koska ruoan tekeminen vain itselle ei inspiroinut yhtään. Varsinkaan nyt, kun ei tarvitse tehdä seuraavan aamun klo 5:30 aamiaista (eli minun tapauksessani lämmintä ruokaa) valmiiksi edellisenä iltana. Suunnittelin koiralenkin siten, että tulen takaisin Hesen kautta ja nappasin kupongin taskuun lenkille. En muista, koska olisin viimeksi syönyt Hesen ruokaa. Mäkkäriruokaa tulee syötyä aika ajoin, sieltä kun saa kivasti ostettua useamman hampurilaisen halvalla ja itse en juurikaan välitä ranskalaisista, vaan syön mieluummin pari kolme hampurilaista. Mutta tänään päätin, että haen Heseä, koska se nyt sattuu olemaan tuossa lähellä. Samalla tuli harrastettua nostalgiaa, sillä joskus teininä tuli syötyä usein kerrosateria Hesessä ja tänään ostin kerrosaterian fantalla ja lisäksi kurkkumajoneesin.
Masa odotti uskollisesti ulkona sillä aikaa, kun minä odotin sisällä ruokani valmistumista. Tiskin takana työskenneellä tytöllä oli hauskaa. Taisin olla vähän hassu asiakas lookkini, lastani ja koirani kanssa. Kysyi kyllä sitten tarvitsenko paremman pussin eväideni kantamiseen, kun oli huomannut ulkosalla odottavan koiran.
No, tuli ainakin tavattua kerrankin koko ajan iloisesti hymyilevä pikaruokapaikan työntekijä! 🙂
Ruoka pysyi yllättävän lämpimänä, vaikka kävelytin sitä jonkun aikaa paperipussissa pakkasessa. Kotona mährystin ruoan tyytyväisenä ja Masan mielestä tuoksui niin hyvälle, että se tuli lähistölle istuskelemaan. Hampurilaisen syötyäni hellyin sen verran, että tein koiratestin, kannattaako ihmisenkään näitä ruokia syödä eli annoin Masan nuolla hampurilaisen kääreet. Tykkäsi kovasti kääreisiin jääneistä kastikkeista, joten koiratesti tuli siis hyväksytysti suoritettua 😀
Heseaterian hinnalla olisin toki saanut parin päivän ruoat kaupasta, mutta näin saikullahan voi työmatkabensoista säästyvillä rahoilla mässäillä vai mitä? 😀
Jeps, koira pitäisi vielä käyttää kerran pihalla ja lisäksi täytyy miettiä, mitä seuraavaksi söisi. En osaa mennä nukkumaan, ellen ole syönyt jotain iltapalaa siinä viimeisen tunnin sisään.
Mässäillen,
Marra
marrasthetics.wordpress.com 
Olisikin Hesen safkaa tai vielä parempi jos saisi pari, kolme kokonaista Subia sillä yösyömistä ei voita mikään ja se on taivaan tosi. Nälkäisenä ei tule ja sitä on pakko nousta ylös eikä ole mitenkään harvinaista että pikainen hiukopala venähtää muutaman tunnin sessioksi jonka aikana tulee keiteltyä kahvit ja syötyä itsensä ähkyyn. Ihminen on ahne 😀
Aijaijai, subit oliskin hyviä… :b Hmm, ehkä pitää saikun aikana suunnistaa Subiinkin…
Pari kolme hampurilaista, jestas, ei ihan pieni iltapala. Alan uskoa, että olet kova syömään:)
En mä aina niin paljon syö. Mutta pieniä hampurilaisia voi syödä monta 🙂
Lepäile nyt vaan, sähän oot painannu hommia ihan sikana.
No joo, loma tulee oikeesti tarpeeseen, mutta on tuo oleminen vaan niin vaikeeta. Sekin on hauskaa, että olen pitänyt itseäni hyvänä rentoutujana/löhöäjänä/laiskana/yksin olijana, silloin kun on silloin tällöin se yksi päivä vapaata, niin kykenen ottamaan todella löysin rantein. Mutta nyt kun on useampi päivä vapaata, niin olen kuin kissa pistoksissa ja meinaan tulla hulluksi. Mutta ehkä se tästä lutviutuu…
Juu, ei saikulla kannata keittiöön tuppautua. Tiedä vaikka huitaiset tönösormen vielä veitsellä poikki. 😉
Olikohan aikoinaan miehen ensimmäinen visiitti Suomessa kun hän tuli supermarketissa ihan äimistyneenä kysymään, että onko tuo tuolla kylmäaltaassa koiramakkaraa?! Minä siihen tietysti vastaamaan, että joo sitähän se.
Mies katsoi epäuskoisena ja ihmetteli, että saako Suomessa myydä koiramakkaraa. Itse katsoin häntä ihan yhtä ihmeissäni, että mitäs kummallista siinä on.
Kävi ilmi, että hän oli ajatellut sen makkaran olleen koirasta tehtyä. Se kun taisi olla vielä samassa altaassa ihmisruokien kanssa. Lienee koiratestin läpäissyttä safkaa sekin.
Täytyis aika lujaa lyödä veitsellä, että sais sormen poikki tuolta lastan alta. Tosin pahuksen hankalaa on ollut, kun olen yrittänyt hiukan tiskata, meinaa lasta väkisin kastua. Meillä kun ei ole tiskikonetta. Joten sitä suuremmalla syyllä kannattaa välttää tiskin tuottamista 😉
Ihana toi koiramakkara juttu 😀 Mites siellä teillä päin sitten koiranmakkarat myydään kaupoissa?
No, kun sun työvälineet ja -tavat tietää, niin en yhtään ihmettelisi jos keittiössäsi on kirves. (Vrt. sikojen lahtaaminen yms…) 😛
Mä vähän luulen, ettei täällä ole ollenkaan koiranmakkaraa myytävänä. Vannomaan en mene mutta en muista niitä pötköjä koskaan nähneeni. Ehkä jostain eläinkaupoista saattaa löytyä. Täkäläiset sesset joutuvat tulemaan toimeen kuivamuonalla, tölkkiruualla tai barffauksella.
Sen verran uteliaisuus heräsi tuon koiranmakkaran suhteen, että kävin nopeasti googlettamassa. Kyllähän sitä täällä näkyy olevan, mutta näyttäis siltä että sitä voi ostaa vain harvoista lemmikkieläinkaupoista, jotka myyvät barf- muonaa ja muuten lisäaineettomia ruokia. Kaikki makkarat olivat ilman säilöntä- ja muita lisäaineita.
Kirvestä ei löydy keittiöstä, mutta 1800W lihamylly täältä löytyy. Sinne ei kannata sormea työntää 😉
No sitten on helpompi ymmärtää miehesi erehtyminen luulemaan koiranmakkaraa koiramakkaraksi, jos siellä sitä ei tosiaan perusruokakaupoissa myydä. Se on hienoa, että siellä on laadukasta makkaraa ilman säilöntä- ja lisäaineita 🙂